Sote aiheuttaa veronkorotuspaineet yli 250 kunnalle: Katso oman kuntasi tilanne

Pahin tilanne on Rautjärvellä Etelä-Karjalassa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan siellä veronkorotuspaine on huimat 7,4 prosenttiyksikköä. Laskelmassa on huomioitu sote-uudistuksen lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkausten ja valtionosuusuudistuksen aiheuttamat muutokset.

Rautjärven jälkeen kovimpia kärsijöitä ovat Uurainen, Merijärvi ja Merikarvia. Kaikissa niissä korotuspaineet ovat reippaasti yli kuuden prosenttiyksikön.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsinki on ainut, jolle sote-ratkaisu ei aiheuta painetta kunnallisveron nostoon.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan esimerkiksi Tampereella korotuspaine on 1,5 prosenttiyksikköä, Lahdessa 2,1 prosenttiyksikköä ja Kouvolassa 2,6 prosenttiyksikköä.

Pienet kunnat voittajia ja häviäjiä

Uudistuksen suurimpia voittajia ovat valtiovarainministeriön laskelman mukaan Evijärvi, Utsjoki, Puolanka ja Kittilä. Utsjoella, Puolangalla ja Kittilässä on laskelman mukaan vara noin kolmen prosenttiyksikön veroaleen, Evijärvellä jopa 3,75 prosenttiyksikön. Vara kunnallisveron laskuun on yhteensä 43 kunnalla.

Keskimäärin kunnallisveron korotuspaine on 1,5 prosenttiyksikköä. Ministeriön laskelman mukaan pienet kunnat ovat uudistuksessa sekä suurimpia voittajia että häviäjiä. Kovimmat korotuspaineet ja suurin vara verojen laskemiseen menevät molemmat pääasiassa alle 10 000 hengen kunnille.

Jos sosiaali- ja terveysministeriön sote-esitys menee läpi, se astuu voimaan asteittain vuoteen 2020 mennessä. Uudistuksen myötä Suomi jakautuisi viiteen eri sote-alueeseen.

Sote-uudistukseen esitetään tasauskattoa, jonka mukaan kuntien kustannukset asukasta kohden voivat kasvaa tai laskea maksimissaan 400 euroa.

Ilman tasauskattoa erot kuntien välillä olisivat vielä huomattavasti suurempia. Ilman tasauskattoa joidenkin kuntien veronkorotuspaineet nousisivat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yli kahdeksaan prosenttiyksikköön.