Lapsia ja nuoria tulisi valistaa sosiaalisen median kanavilla tapahtuvan seksikiristyksen vaaroista, sanoo asiantuntija.
Kuvitellaan tilanne: pojan sosiaalisen median tilille saapuu viesti tuntemattomalta ihmiseltä. Hän avaa sen ja näkee yksinkertaisen tervehdyksen: "Hei". Keskusteluyhteys on avattu, ja pian keskustelu muuttuu flirttailevaksi.
Jonkin ajan kuluttua poika saa viehättävältä ja ikäiseltään tytöltä alastonkuvan ja tämä pyytää vastavuoroisesti samanlaista.
Poika vastaa viestiin omalla alastonkuvallaan, jossa näkyy hänen kasvonsa. Viestien luonne muuttuu välittömästi.
Nyt viestittelijä vaatii rahaa, muuten hän välittää kuvan pojan läheisille; koulukavereille, perheelle, kaikille, jotka ovat pojan ystäviä tai kontakteja sosiaalisessa mediassa.
Oheinen tilanne on kuviteltu, mutta ei tuulesta temmattu.
Muun muassa somekiristäjien uhreja auttavan Social Media Victims Law Centerin perustajan Matthew Bergmanin mukaan tämä on kiristäjien toimintamalli.
Sextortion-ilmiö voidaan vapaasti kääntää seksikiristykseksi. Se saa usein alkunsa sosiaalisen median palveluissa ja kohdistuu kasvavissa määrin lapsiin ja nuoriin.
Ilmiön ripeästä levinneisyydestä ovat huolissaan muun muassa Yhdysvaltain liittovaltion poliisi (FBI) ja lapsien oikeuksia ajava National Center for Missing & Exploited Children -järjestö.
– Rajua kasvua selittää, että sosiaalisen median palvelut tarjoavat kohderikkaan ympäristön kiristäjille ja pedofiileille, Bergman sanoo STT:n haastattelussa.
– Jopa yli 90 prosenttia yhdysvaltalaisista lapsista on verkossa, hän jatkaa.
Esimerkiksi Internet Watch Foundation kertoi maaliskuussa, että viime vuonna sen tiedossa oli 176 vahvistettua kiristystapausta, joissa käytettiin lasten seksuaalissävytteisiä kuvia. Toissa vuonna tapauksia oli 21.
Lue myös: Lounais-Suomen poliisi selvittää laajaa seksuaalirikosten sarjaa – kolmekymppinen mies toimi videochatsivustolla
Kiristyksen järkyttävin hinta
Seksikiristäminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan.
Toisessa kohteena ovat yleensä tytöt, joilta pedofiili tai kiristäjä pyrkii hankkimaan paljastavaa tai seksuaalissävytteistä kuvamateriaalia.
Saatuaan esimerkiksi yhden tällaisen kuvan, kiristäjä käyttää sitä vipuvartena saadakseen lisää ja entistä paljastavampaa materiaalia.
– Joissain tapauksissa tytöille sanotaan, että jos et tapaa kiristäjää, kerron kaikille (minkälaisia kuvia lähetit). Yhdessä tapauksessamme 12-vuotias tyttö tapasi kiristäjänsä ja hänet raiskattiin, Bergman kertoo.
Toisessa kategoriassa, joka on noussut esille muun muassa uutistoimisto Bloombergin selvityksissä, kohteena ovat ennen kaikkea nuoret pojat.
Kiristäjät eivät halua pojilta niinkään lisää seksuaalissävytteistä materiaalia tai edes tavata heitä.
Näissä tapauksissa motiivina on ennen kaikkea kylmä käteinen.
– Tämä olisi tuhoisaa kenelle tahansa, mutta eritoten nuorelle lapselle. He ovat peloissaan ja häpeissään, Bergman sanoo.
Bergmanin mukaan jotkut pojat ovat maksaneet kiristyksestä äärimmäisen hinnan.
– Joissain tapauksissa he ovat tappaneet itsensä. Yhdessä tapauksessamme nuori poika lähetti kuvan ja kuusi tuntia myöhemmin riisti oman henkensä. Hän oli niin täysin nöyryytetty ja peloissaan, Bergman sanoo.
Lue myös: Mies kiristi ja levitti seksuaalisia kuvia lapsesta – uhreja netissä jopa satoja
"He eivät tehneet mitään"
Joskus uhrit ovat Bergmanin mukaan tuoneet asian esille vanhempiensa kanssa. Jotkut ovat totelleet kiristäjän uhkauksia ja lähettäneet rahat.
Jälkimmäisten tapausten määrää on vaikea tietää, koska uhrit eivät ymmärrettävästi halua kertoa niistä.
Vaikka uhri kertoisikin tapauksesta läheisilleen, on se vasta ensiaskel vaikeassa kamppailussa.
– Yksi uhri kertoi onneksi ymmärtäväiselle isälleen tapahtuneesta. Isän laajoista yrityksistä huolimatta kiristäjää ei saatu pois sosiaalisen median palvelusta. Isä oli useaan otteeseen yhteydessä (sosiaalisen median jättiyhtiö) Metaan. He eivät tehneet mitään.
Ilmiössä ei Bergmanin mukaan olekaan kyse pelkästään rikollisista.
Sosiaalisen median yhtiöt eivät tietoisesti ole rakentaneet palveluitaan seksikiristyksiä tai groomingia (lasten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin) varten. Bergmanin mukaan yhtiöt eivät kuitenkaan ole toimineet tehokkaasti ongelman ratkaisemiseksi.
– Ne ovat ummistaneet silmänsä yhä uudestaan ja uudestaan palveluidensa puutteiden suhteen, mitkä mahdollistavat seksikiristyksen. Ne eivät ole tehneet juuri mitään silloin, kun kiristäjiä on paljastettu heidän palveluissaan.
Bergman epäilee, että yhtiöiden vähäpätöisiltä näyttävät toimet ilmiön kitkemiseksi johtuvat siitä, että taloudellinen kannustin puuttuu.
– Ne eivät tee rahaa poistamalla ihmisiä palveluistaan. Kyse on vain kustannusajattelusta.
Yhdysvaltain johtava lääkintäviranomainen Vivek Murthy vaati kesäkuussa The New York Timesiin kirjoittamassaan mielipiteessään varoitustekstejä somepalveluihin. Sellaisia, joita löytyy esimerkiksi tupakka-askien kyljistä.
Varoitustekstit eivät Murthyn mukaan yksinään ratkaise ongelmia, mutta ne lisäisivät tietoisuutta palveluiden vaaroista.
Lapsia ja nuoria tulisi varoittaa
Vastuuta lasten käytöksestä ei voida Bergmanin mukaan vyöryttää täysin vanhempien tai huoltajien niskoille. Palvelut kun on suunniteltu siten, ettei vanhemmilla ole riittävästi kykyjä seurata lasten käyttäytymistä.
Esimerkkinä tästä hän mainitsee Snapchatin katoavat viestit ja sen, etteivät palvelut käytännössä vaadi minkäänlaista ikätunnistautumista huolimatta niiden ääneen sanotuista ehdoista, joiden mukaan niiden käyttäjiltä vaaditaan tietty ikä.
– Jos haluat käyttää Tinderiä, pitää sinun todistaa ikäsi. Miksi emme tarjoa lapsillemme samanlaista suojaa?
Lapsille ja nuorille kannattaisi Bergmanin mukaan puhua internetin ja seksikiristyksen vaaroista tavalla, joka ei muistuttaisi kieltolakisaarnaa.
– Samoin kuin huumeiden saralla lasten ja vanhempien välisten muurien murtaminen olisi tarpeen, jotta asioista voitaisiin käydä avointa ja suoraa keskustelua, hän sanoo.