"Merirosvot kaappasivat aluksen Somalian vesillä" on ollut uutisten vakiotavaraa jo vuosien ajan. Myrskyisen maan laaja rannikko on rosvojen valtakuntaa, ja saaliiksi kelpaavat niin yksityiset loistojahdit, rahtialukset kuin kansainvälistä ruoka-apua kuljettavat laivatkin.

Kuluvan vuoden aikana kaappaukset ovat entisestään lisääntyneet, eivätkä edes ulkomaiset sota-alukset näytä saavan rikollisia kuriin. Merirosvouksen suosio ei ole yllätys, sillä häikäilemättömimmät kaapparit tekevät ison tilin lunnasrahoilla ja antavat varakkuutensa myös näkyä. Köyhässä maassa piraateista on tullut puolijulkkiksia.

Siyad Mohamed jengeineen kiristi äskettäin yli puoli miljoonaa euroa lunnaita toukokuussa kaapatusta saksalaislaivasta. Rahat he aikovat sijoittaa Keniasta salakuljetettavaan khat-huumelastiin.

-Normaalit tuontikanavat tyrehtyivät viivytysten vuoksi. Näimme tilaisuutemme ja tartuimme siihen, Mohamed kertoo.

Hänen koplansa työskentelee kolmessa vuorossa. Yksi ryhmä kiertelee merellä etsimässä uhreja, kaksi muuta odottelee vuoroaan ja tekee valmistelutöitä. Yleensä rosvojoukkio laskee isommasta emolaivasta vesille pikaveneitä, joilla kaapparit ajavat isot alukset kiinni ja valtaavat ne rynnäkkökiväärein ja singoin aseistautuneina.

Ökytaloja ja nopeita autoja

Kaapparien pesäpaikassa Puntlandin maakunnassa rosvot tunnetaan hyvin. He ajelevat loistoautoillaan pitkin Garowen ja Bosasson kaupunkien katuja, rakennuttavat mahtavia huviloita ja ostelevat paikallisia yrityksiä.

Myös Jama Shino on rikastunut laivojen ryöstelyllä. Hiljattain hän järjesti suurimmat häät, mitä Garowessa on nähty vuosikausiin. Sadat vieraat todistivat, kun Shino otti jo toisen vaimon.

-Emme pelkää hallitusta. Naiset eivät pelkää meitä. He rakastavat meitä ja haluavat mennä kanssamme naimisiin, koska meillä on paljon rahaa, Shino virnistää.

Rahojensa ansiota merirosvot voivat lahjoa viranomaisia, mikä nakertaa lainvalvonnan jo ennestään olematonta uskottavuutta. Toimivaa keskushallintoa ei Somaliassa ole ollut sitten diktaattori Siad Barren, joka syöstiin vallasta vuonna 1991. Siitä lähtien maata ovat koetelleet väliaikaishallitusten, moninaisten kapinallisryhmien ja rikollisryhmien taistelut.

Sekä köyhyys.

Ruoka-apu vaarassa

Sadekausi jäi tänä vuonna Somaliassa väliin, kuten jo kahtena vuonna aiemminkin. Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että yli kaksi miljoonaa ihmistä on välittömän ruoka-avun tarpeessa, ja määrä voi nousta 3,5 miljoonaan joulukuuhun mennessä.

Mutta merirosvouksen takia ruokakuljetukset ovat vaakalaudalla. Niiden kuljettaminen hätää kärsiville on lähes seisahtunut. WFP.n Somalian-päällikkö Peter Goossens valitteli heinäkuussa, ettei halukkaita aluksia tahdo enää löytyä. YK:n turvallisuusneuvosto onkin antanut ulkomaisille sota-aluksille luvan tunkeutua Somalian aluevesille taistelemaan kaappareita vastaan.

Työsarkaa riittää, sillä Somalian rannikko on Afrikan pisin, 3 700 kilometriä. Viimeksi torstaina alueelta kantautui taas tutunoloinen uutisotsikko: "Somalialaiset merirosvot kaappasivat thaimaalaisen rahtilaivan."

(MTV3-STT-Reuters-AFP)