Sata suomalaista sotilasta valmistautuu parhaillaan EU:n merelliseen kriisinhallintaoperaatio Atalantaan. Miinalaiva Pohjanmaan päällikkö Mika Raunu kertoo, missä tällä hetkellä mennään ja millaiset olot Somalian edustalla kokoonpanoa odottavat.
Euroopan Unionin ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio EU NAVFOR Atalanta käynnistyi joulukuussa 2008.
Operaation tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan sekä muiden Somalian rannikkovesillä liikkuvien alusten suojelu. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä.
Suomi osallistuu operaatioon lähettämällä tammikuussa 2011 alueelle kriisinhallintajoukon. Miinalaiva Pohjanmaan päällikkö Mika Raunu kertoo, että hakijoita operaatioon oli 930.
− Määrä ei yllättänyt, sillä tämä on niin päivänpolttava aihe. Se yllätti, miten hyviä ja kokeneita hakijat olivat. Meillä oli erinomainen tilanne valita henkilöitä, Raunu kiittää.
Kivijalka turvallisuus
Rekrytointi operaatioon alkoi syyskuussa. Hakijoista valikoitui valintakokeiden ja hakuasiakirjojen perusteella noin sata ihmistä. He tulevat sijoittumaan sekä miinalaiva Pohjanmaalle että muihin operaation tehtäviin, kuten tukiosastoon Afrikan Djiboutiin sekä esikuntatehtäviin Englantiin ja operaatioalueelle.
Koulutus on parhaillaan käynnissä.
− Kivijalka minkä tahansa operaation koulutuksessa on turvallisuus. Harjoittelemme esimerkiksi pelastautumista sekä palon ja vaurion torjuntaa, Raunu kertoo.
Perusteiden jälkeen kriisinhallintajoukkoa on koulutettu tulevan operaatioalueen olosuhteisiin.
− Paikan päällä liikutaan aina arabialaisesta kulttuurista afrikkalaiseen ja eurooppalaiseen. Olemme opettaneet muun muassa uskontoon liittyviä asioita. Sotilaille on myös annettu vaatteita operaatioon liittyen sekä rokotusohjelma on aloitettu.
Pohjanmaa sopiva tehtävään
Mika Raunun mukaan on tärkeä ymmärtää, ettei Atalanta-operaatiota ole perustettu rikollisten jahtaamiseen. Pääasiallinen tarkoitus on suojata avustuskuljetuksia ja ohessa muuta meriliikennettä. Jos suojaustehtäviin liittyen vastaan tulee rikollista toimintaa, siihen puututaan.
− Julkisuudessa on kirjoitettu, että Pohjanmaa-alus on liian hidas. Se ei pidä lainkaan paikkaansa. Tällä hetkellä paikan päällä on kaksi Pohjanmaan kaltaista laivaa. Ne sopivat juuri tähän suojaustehtävään erinomaisesti.
− Sillä on merkitystä, onko sotalaivassa helikopteri. Pohjanmaassa ei ole. Jos halutaan puuttua rikolliseen toimintaan nopeasti, helikopteri antaa siihen parhaat edellytykset, Raunu lisää.
"Varaudumme pahimpaan"
Somalian merirosvojen toiminta näyttäytyy median kautta varsin haastavana tilanteena. Mika Raunu on itsekin viettänyt tänä vuonna viisi kuukautta Intian valtamerellä esikuntatehtävissä.
Päällikkö muistuttaa, että sotilasoperaatioon liittyy aina riskejä.
− Tähän mennessä riskit sota-aluksia vastaan ovat olleet melko alhaisia. Ne liittyvät ensisijaisesti normaaleihin alueella ilmeneviin riskeihin: satamissa ja Afrikassa olevaan liikenteeseen, tartuntatauteihin ja kuumuuteen.
− Mutta totta kai tästä huolimatta alueella on tavattu ja tavataan terrorismia ja rikollisuutta. Olosuhteet ovat ei-stabiilit. Varaudumme kaikessa pahimpaan, Raunu painottaa.
Studio55/Jenni Kokkonen