Soitinrakennus Sitran pilottiprojektiksi

Ensimmäinen, jo marraskuussa aloitettu pilotti liittyi nahkaan ja laukkuihin. Hankkeen puitteissa pyritään aluksi kolmivuotiseksi tarkoitetussa projektissa luomaan pienyrittäjille toimiva yrittäjäverkosto ja kehittämään instrumenttien piensarjatuotantoa.

Tämä taas toisi alalle uusia työpaikkoja. Alan yrityksiä on nykyisin eri puolilla maata pari sataa. Sitra sanoo uskovansa suomalaisten instrumenttien mahdollisuuksiin paitsi kotimaassa myös maailmanmarkkinoilla.

Suomalaisten kapellimestarien ja muusikkojen maailmanmaineen uskotaan tasoittavan Suomessa valmistettavien soitinten tietä maailmanmarkkinoille.

Soitinrakennuksen kisälli ja mestari

Nuoria puolestaan rohkaistaan oppisopimuskoulutuksen kautta suorittamaan soitinrakentajakisällin ja -mestarin tutkinnot, joiden perusteet on jo vahvistettu opetusministeriössä.

-Ensimmäiset soitinrakentajakisällin tutkinnot suoritettaneen vuoden tai kahden sisällä, arvioi juuri eläkkeelle siirtynyt rehtori Altti Lammi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta.

Oppilaitoksesta on tähän mennessä vuodesta 1984 alkaen valmistunut soitinrakennuksen taitajia kaikkiaan 170. Reilu kolmannes heistä on alan töissä.

Alan opetus aloitettiin Lammin mukaan Ikaalisissa tavallaan salaa, soitinrakentajien koulutukseen kun aikanaan ei saatu lupaa. Sen sijaan ryhdyttiin kouluttamaan puuseppiä "muille tarpeellisille aloille". Tässä tapauksessa se tarkoitti soittimien rakentamista.

Lämpökäsittely lisää ikää

Yksi avainsana soitinrakennusprojektissa on puun lämpökäsittely, joka lisää sen akustisia ominaisuuksia. Etenkin kanteleen ja viulun rakentamisessa tällä on suuri merkityksensä, sillä oikean soitinpuun löytäminen Suomessa on vaikeaa.

Esimerkiksi kuusi on hyvä soitinpuu, koska sen mekaaninen värähtely on soittoihin sopiva. Hyvän viulukuusen eli soitinpuun tulee olla halkaisijaltaan vähintään puoli, mieluummin koko metri.

Puun tulee olla iältään 150-200 vuotta, tasaisesti kasvanut ja syiltään suora. Sen pitää olla sekä päältä että sisältä oksaton muutaman metrin korkeudelle saakka.

Jos ja kun tällaista soitinpuuta ei ole saatavilla, voi ominaisuudet saada aikaan oikealla lämpökäsittelyllä. Sillä voidaan "pidentää" puun ikää jopa sadalla vuodella. Samalla akustisia ominaisuuksia on voitu lisätä.

Suomalainen sähkökitara

Yksi uuden teknologian ja oikean lämpökäsittelyn turvin rakennettu tuote on suomalainen sähkökitara Flying Finn. Tuote on tamperelaisen Matti Nevalaisen.

Kitaran otelauta on lämpökäsiteltyä koivua ja muu puuosa lämpökäsiteltyä haapaa. Otelaudan muotoilu ja mikrofonit ovat niin ikään "uniikkia" työtä.

Tamperelainen Petri Pentikäinen on tutkinut eri tavoin lämpökäsiteltyä puuta mittaamalla sen akustisia ominaisuuksia.

-Puun äänennopeus kasvaa eniten lyhytaikaisella lämpökäsittelyllä, tiivistää Pentikäinen. Myös sähkökitarassa tämä on akustiikan kannalta ratkaisevaa.

Kanteleet alansa huippua

Alansa ehdotonta suomalaista huippua edustaa puolestaan kanteleverstas Koistinen, isän ja pojan perheyritys, joka on valmistanut kanteleita Rääkkylässä yli 40 vuotta.

Hannu Koistisen vetämä Kantele 2001 -projekti on toiminut vuodesta 1987 kanteleen kehityksen suunnannäyttäjänä. Vaikka kanteleen markkinat ovat vielä Suomessa, kanteleensoitto on Hannu Koistisen mukaan kansainvälistymässä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa soittimen suosio on jo nousussa, ja molemmissa maissa jo opetetaan kanteleensoittoa. Kanteleverstaan tuoteskaala on jo laajentunut, ja yrityksen uusimmat tuotteet ovat sähkökanteleet ja muut isot kanteleet.

Kanteleiden valmistukseen on tähän mennessä riittänyt varastoitu vanha kuusi ja hitaasti kasvanut honka. Yrityksessä tutkitaan parhaillaan lämpökäsitellyn puun käyttömahdollisuuksia.
(STT)