Suosikkikirjailija Sofi Oksanen miettii, miltä SS-upseerit olisivat näyttäneet konserttilavalla. Muusikko Mato Valtosen mielestä rinnastus on kaukaa haettu.
Tötterötukistaan tunnetun suomalaisen Leningrad Cowboys -yhtyeen suurkonsertti venäläisen Puna-armeijan kuoron kanssa oli Helsingissä suurmenestys. Ilmaiskonserttia seurasi Helsingin Senaatintorilla vuonna 1993 arviolta 70 000 ihmistä.
MTV Uutisten vieraana käynyt kirjailija Sofi Oksanen ihmettelee, miksi Suomessa ja muualla maailmassa tuohon aikaan karnevalisoitiin neuvostoperintöä hyvin voimakkaasti, vaikka historia on verinen.
Lavalla oli Leningrad Cowboysin kanssa 100-henkinen Puna-armeijan kuoro. Helsingin yli lensi neuvostohävittäjä. Oksasen mukaan olisi hankala kuvitella, että natsi-Saksan suhteen olisi toimittu samalla tavalla.
– Miltä olisi näyttänyt konsertti, jossa – en tiedä mikä heidän vastaava pumppunsa olisi ollut – SS-upseerit olisivat konsertoineet toisen maailmansodan jälkeen Lontoossa, Pariisissa tai Helsingissä. Ja että ihmiset olisivat vastaanottaneet konsertin niin riehakkaasti. Sitä ei ehkä olisi pidetty sopivana.
Oksasen mielestä Senaatintorin konsertti tiivistää sen, että neuvostohistoriaan ja neuvostoleireihin ei ole suhtauduttu Suomessa ja länsimaissa riittävällä vakavuudella. Yhtenä syynä tähän on ollut Oksasen mukaan länsipoliitikkojen likeiset suhteet Neuvostoliittoon.
Saksa teki nopeasti ryhtiliikkeen natsi-Saksan hirmutekojen jälkeen, mutta Neuvostoliitolta länsi ei ole samanlaista tilintekoa vaatinut. Natsisymbolit ovat laajalti kiellettyjä, mutta verkkokauppa Amazonissa myydään Oksasen hämmästykseksi yhä kaikenlaista sirppi ja vasara -tavaraa.
Lue myös: Presidentti Stubb sivaltaa Venäjää Reutersin haastattelussa: Veto-oikeus tulisi poistaa YK:n turvallisuusneuvostosta
"Karjala takaisin" oli levy-yhtiölle liikaa
MTV Uutisen tavoittama Leningrad Cowboysin laulaja Markku "Mato" Valtonen ei rinnastaisi suurkonserttia natseihin.
– En osaa löytää yhteyttä. Toki Sofilla on laajempi käsitys asioista, koska hän on tutkinut maailmaa.
Valtonen kuvaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiä vuosia toivon ajaksi, kun vallassa oli presidentti Boris Jeltsin.
– Jeltsinin aikaan oli viitteitä jopa demokratiasta Venäjällä. Silloin mietittiin, että jospa tässä päästäisiin Venäjän kanssa järkevään yhteistoimintaan. Oli sellaista Wind of Change -henkeä laajemminkin.
Jeltsinin jälkeen valtaan astui vuonna 1999 Vladimir Putin, joka näyttää nyt voimaansa hyökkäyssodassa Ukrainaan.
– Jeltsinin seuraaja olikin sitten mielestäni aivan väärä kaveri, sanoo Valtonen.
Valtosella on kokemuksia itänaapurin vaikutuksesta suomalaiseen musiikkiin vuodelta 1977. Sleepy Sleepers olisi halunnut julkaista levyn nimellä Karjala takaisin, mutta suomettuneessa Suomessa se ei ollut kerta kaikkiaan mahdollista.
– Levy-yhtiön lakimiehet sanoivat, että nimi olisi YYA-sopimuksen vastainen, joten levyn nimeksi tuli Takaisin Karjalaan. Suomi–Neuvostoliitto-seura arvosteli meitä tuohon aikaan neuvostovastaiseksi yhtyeeksi.
Katso ylhäältä videolta, kuinka Sofi Oksanen kommentoi Helsingin Senaatintorin ysärikonserttia
23:28