Jääkiekon SM-liigan siirtyminen kokovisiirin käyttöön koronatartuntojen ehkäisemiseksi on kirvoittanut kommentteja eri puolilla. Asiantuntijat uskovat visiirin vähentävän tartuntariskiä.
Asiantuntijoiden arviot puoltavat visiirin käyttöä kiekkokentällä.
Tutkija ja hygieniahoitaja Dinah Arifulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) pitää kokovisiiriä yhtenä keinona, jolla tartuntariskiä jäällä voidaan pienentää. Suojautumisen vaikutuksia selvittänyt Arifulla sanoo, että tutkittua tietoa kokovisiirin käytön hyödyistä jääkiekossa ei kuitenkaan ole.
Arifullan mukaan kokovisiiri tuo selviä etuja kontaktilajiin, jossa lentää paljon pisaroita.
– Keinot, millä pystytään vähentämään riskiä tartunnan saamiselle ovat hyviä, vaikka ei olisi riittävästi tutkimustietoa. Ainakin se puoltaa sitä, miksi on suositeltu aiemmin sitä, että ne olisi hyvä ottaa käyttöön.
Arifulla sanoo, että kokovisiiriä käyttämällä suoraan eteenpäin tapahtuva mikrobien leviäminen pystytään estämään.
– Näyttäisi siltä, että kokokasvovisiirillä pysytään ohjaamaan pisaroiden kulkusuuntaa pois siitä suoraan eteenpäin tapahtuvasta tartunnasta, mikä vähentää tartuntaa tällaisessa kontaktilajissa.
Kokovisiirien suuret hengitysaukot juuri suun kohdalla ovat herättäneet epäilyksiä visiirien hyödyistä. Arifulla kertoo, että visiirien valmistajat ovat kehitelleet visiirien aukkojen päälle asetettavia suojia, jotka estäisivät pärskeiden pääsyn ulos, mutta eivät estä hengittämistä.
Myös infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsigin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä uskoo kokovisiirien käytön antavan ainakin jonkinlaista suojaa koronavirusta vastaan, vaikka visiirin hengitysrei'istä pääsisi lentämään pisaroita.
– Se ei estä pisaratartuntaa täysin, mutta estää varmaan valtaosan pisaroista. Varmasti siitä on hyötyä sellaisenaankin.
Järvinen muistuttaa, että visiireitä käytetään myös esimerkiksi terveydenhuollossa suojavarusteena. Terveydenhuollossa on pohdittu, kuinka visiiri suojaa käyttäjiä.
– Linja on ollut, että visiirin kantajalla ei olisi ollut suojaa (tartunnalta), vaikka se varmasti jotain suojaa antaa. Jos sairastanut henkilö käyttää visiiriä, todennäköisesti se suojaa (muita).
Järvinen uskoo visiirin suojaavan toiselta pelaajalta tulevalta tartunnalta myös jääkiekossa.
– Aiemmin itse sitä syksyllä pohdin, voisiko sellaiseen mennä, kun kävi ilmi, että kentälläkin oli ollut tartuntoja.
Dinah Arifulla sanoo, että tartunnan jälkeisessä jäljitystyössä selvitellään altistustilanteita laajemmi, eikä kypärään liittyvä visiiri ole ainoa tekijä. Altistuminen voi tapahtua myös muissa tilanteissa.
– Lähinnä, sitä (kokovisiiriä) suositellaan käytettäväksi, että pystytään vähentämään riskiä, että tartuntoja tulisi. Kun tiedetään, että tartuntoja ei enää lähde samalla riskillä tulemaan kuin ennen, voi se vaikuttaa siihen, täyttyykö karanteenimääräykseen liittyvä riskiarvio.
Asko Järvinen arvioi kokovisiirien antavan riittävän suojan, jotta karanteenilta vältyttäisiin altistustilanteessa. Hengitysreiällisen visiirin kohdalla asiaa pitää hänen mukaansa kuitenkin tarkastella uudelleen.
– Altistuneista keskimäärin aika pieni joukko sairastuu, puhutaan joistakin prosenteista, jos on perhepiitin ja lähikontaktien ulkopuolella. Todennäköisesti se antaa riittävää suojaa, että ei ole syytä pistää karanteeniin.
