Skitsofrenian hoidossa on menty eteenpäin takavuosista, mutta kehittämisen varaa on edelleen. Psykiatrian professori Jarmo Hietala kertoo, että taudista on mahdollista parantua.
– Skitsofrenian hoitomuodot eivät edelleenkään ole ideaalisia. Suomessa useimmat skitsofreniapotilaat käyttävät lääkehoitoa. Antipsykoottiset lääkkeet poistavatkin varsin hyvin psykoosioireita, kuten hallusinaatioita ja harhaluuloja. Kognitiivisiin oireisiin lääkkeet kuitenkin vaikuttavat vähän tai eivät juuri lainkaan. Ei todellakaan ole optimaalista, että lääkehoito kohdistuu vain yhteen oiredimensioon, Jarmo Hietala sanoo.
On toinenkin syy, miksi lääkkeet yksistään eivät riitä.
– Koska ihmiset sairastuvat usein nuorena, monet elämäntaidot jäävät hankkimatta. Siksi on tarpeen antaa myös psykososiaalista hoitoa, johon kuuluu psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä ja muuta valmennusta. Sitä, miten ihminen operoi sosiaalisissa tilanteissa, voi todellakin oppia.
– Suomen sisällä on suurta vaihtelua siinä, miten hoitorepertuaaria hyödynnetään. Joissakin paikoissa hoito toteutuu hyvin lähelle Käypä hoito -suositusten ideaalimaailmaa, toisissa vähemmän. Lääkehoito on keskeistä, mutta sitä ei pitäisi käyttää yksinään vaan yhdistettynä psykososiaaliseen hoitoon. Silloin saadaan paras lopputulos.
Hietala sanoo, että pitkällä aikavälillä katsoen hoito on toki kehittynyt.
– Psykoosilääkkeiden keksiminen 1950-luvulla oli yksi tekijä, jonka ansiosta potilaat eivät enää ole loppuikäänsä laitoksissa vaan sopeutuvat paremmin yhteiskuntaan. Psykososiaaliset hoitomuodot puolestaan alkoivat kehittyä, kun potilaat pääsivät avohoitoon.
Lääkityksen poisjäänti riskitekijä
Skitsofrenian hoitoa vaikeuttaa se, että on hyvin yleistä, että potilas jossakin vaiheessa päättää, ettei enää syö psykoosilääkkeitä.
– Tutkimusten perusteella kolme neljästä potilaasta lopettaa lääkityksen syystä tai toisesta puolentoista vuoden sisällä sen aloittamisesta. Joko lääkkeistä on tullut sivuvaikutuksia, niitä ei vain haluta syödä tai hoito ei vain tehoa riittävästi.
– Lääkityksen poisjäänti on yksi sairauden pahenemisriskiä lisäävä tekijä. Tällöin korostuu luottamuksellinen hoitosuhde, jonka pitäisi olla lähtökohta koko skitsofrenian hoidossa. Aikeista jättää lääkkeet pois pitäisi aina keskustella hoitavan tahon kanssa.
Ääniä kuuleva voi käydä töissä normaalisti
Voiko skitsofreniasta parantua kokonaan?
– Kyllä. Valitettavasti paranevien osuus ei vain ole kovin suuri, noin 10–15 prosenttia. Hoitovaste on kuitenkin kohtalainen, ja vaikka valtaosalle oireita jää, niin suuri osa potilaista pääsee lähelle oireettomuutta. Psykoosioireisiin kuuluvia ääniä saattaa edelleen kuulua, mutta ne ovat taka-alalla eivätkä juuri vaikuta ajatteluun, toimintaan ja käyttäytymiseen. Ei ole mitenkään harvinaista, että kuulee ääniä ja käy silti töissä normaalisti, Hietala selittää.
Psykoosiin liittyy uusiutumisriski.
– Ensipsykoosista toivutaan hoidosta riippuen usein melko hyvin. Pienellä osalla tauti kroonistuu niin, että romahtaa. Joku voi saada viidessä vuodessa neljäkin psykoosia, mikä kyllä vaikuttaa jo niin, ettei ihminen välttämättä enää saavuta sairastumista edeltänyttä toimintakyvyn tasoa.
– Toisaalta joku voi saada yhden psykoosin nuorella iällä ja toipua siitä niin hyvin, ettei toista tule enää koko loppuelämän aikana. Tämä on kuitenkin harvinaista.
Hietala sanoo, ettei kokonaan laitoshoidossa olevia skitsofreenikkoja enää ole.
– Kaikki integroituvat yhteiskuntaan. Pienellä potilasryhmällä taudinkuva on todella hankala ja he viettävät paljon aikaa sairaalassa, mutta tämä on selvä vähemmistö. Minusta tuntuu, että erittäin hankalat oirekuvat ovat nykyään harvinaisempia.
– Usein ajatellaan, että ensimmäiset vuodet psykoosin jälkeen ovat keskeisiä pidemmän aikavälin ennusteessa. Siksi aktiivinen hoito ensimmäisen psykoosin kohdalla on todella tärkeää, Hietala sanoo.
Kuva: Colourbox.com