Skitsofrenian hoidossa on menty eteenpäin takavuosista, mutta kehittämisen varaa on edelleen. Psykiatrian professori Jarmo Hietala kertoo, että taudista on mahdollista parantua.
– Skitsofrenian hoitomuodot eivät edelleenkään ole ideaalisia. Suomessa useimmat skitsofreniapotilaat käyttävät lääkehoitoa. Antipsykoottiset lääkkeet poistavatkin varsin hyvin psykoosioireita, kuten hallusinaatioita ja harhaluuloja. Kognitiivisiin oireisiin lääkkeet kuitenkin vaikuttavat vähän tai eivät juuri lainkaan. Ei todellakaan ole optimaalista, että lääkehoito kohdistuu vain yhteen oiredimensioon, Jarmo Hietala sanoo.
On toinenkin syy, miksi lääkkeet yksistään eivät riitä.
– Koska ihmiset sairastuvat usein nuorena, monet elämäntaidot jäävät hankkimatta. Siksi on tarpeen antaa myös psykososiaalista hoitoa, johon kuuluu psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä ja muuta valmennusta. Sitä, miten ihminen operoi sosiaalisissa tilanteissa, voi todellakin oppia.
– Suomen sisällä on suurta vaihtelua siinä, miten hoitorepertuaaria hyödynnetään. Joissakin paikoissa hoito toteutuu hyvin lähelle Käypä hoito -suositusten ideaalimaailmaa, toisissa vähemmän. Lääkehoito on keskeistä, mutta sitä ei pitäisi käyttää yksinään vaan yhdistettynä psykososiaaliseen hoitoon. Silloin saadaan paras lopputulos.
Hietala sanoo, että pitkällä aikavälillä katsoen hoito on toki kehittynyt.
– Psykoosilääkkeiden keksiminen 1950-luvulla oli yksi tekijä, jonka ansiosta potilaat eivät enää ole loppuikäänsä laitoksissa vaan sopeutuvat paremmin yhteiskuntaan. Psykososiaaliset hoitomuodot puolestaan alkoivat kehittyä, kun potilaat pääsivät avohoitoon.
Lääkityksen poisjäänti riskitekijä
Skitsofrenian hoitoa vaikeuttaa se, että on hyvin yleistä, että potilas jossakin vaiheessa päättää, ettei enää syö psykoosilääkkeitä.
– Tutkimusten perusteella kolme neljästä potilaasta lopettaa lääkityksen syystä tai toisesta puolentoista vuoden sisällä sen aloittamisesta. Joko lääkkeistä on tullut sivuvaikutuksia, niitä ei vain haluta syödä tai hoito ei vain tehoa riittävästi.