Venäjän aloittama sota on nostanut puheenaiheeksi Suomessa maanpuolustuksen tason, taidot sekä tahdon. Asiantuntijoiden mukaan kaikki kolme ovat Suomessa huippuluokkaa. Varusmiespalvelukseen ja siviilipalvelukseen on tulossa mittavia muutoksia.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo siviilipalveluksen muutoksesta, jota ohjaa yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Tarkoituksena on lisätä tietoutta arjen turvallisuuden liittyvistä asioista ja lisätään osaamista velvollisille ja palveluspaikoille.
2020 vuoden alkupuolella aloitti asevelvollisuutta kehittävä parlamentaarinen komitea. Heidän laatima pohjapaperi viitoittaa siviilipalveluksen kehittämisen suuntia.
Siviilipalveluksen muutossuunnitelmat ovat pysyneet melko lailla samana Venäjän hyökkäyksestä huolimatta.
– Meillä on yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja elintärkeät toiminnot, mitä halutaan ylläpitää. Täytyy muistaa, että siviilipalvelus on siviilitehtäviin vaikuttava asia, sillä ei sotilaallista valmiutta lisätä vaan yhteiskunnallista valmiutta, Reijonen muistuttaa.
Väestön henkiseen kriisinkestävyyteen tulisi panostaa
Siviilipalveluksessa panostetaan jatkossa turvallisuus- ja huoltovarmuuteen. Sen lisäksi siviilipalvelusvelvollisten koulutusten elementtejä tullaan lisäämään.
– Yksi tärkeä puoli tässä on väestön henkinen kriisinkestävyys. Monet palveluspaikat ovat jo sen tyyppisiä paikkoja. En sulkisi kulttuurilaitoksista, hoiva- tai opetuspaikan vaihtoehdoista mitään pois, vaan lisätään kriisiturvallisuustietoutta, Reijonen kertoo.
Palveluspaikaksi haluavat hakeutuvat itse palveluspaikaksi. Palvelustehtävien ja siviilipalveluksessa rooli painottuu palveluspaikan varautumiskysymysten esille nostamiseen ja arjen turvallisuuden lisäämiseen.
Lue myös: Varusmiespalvelus mullistumassa: Kevyet siviilipalveluspestit saa pian unohtaa – naiset kutsuntoihin 2026, lisää B-miehiä erikoistehtäviin
25 prosenttia miehistä ei suorita mitään palvelusta
Siviilipalveluksessa noudatetaan samaa terveystarkastusohjeistusta kuin puolustusvoimissa. Ohjeistuksen mukaan täytyy olla soveltuva palvelusta suorittamaan. Reijosen mukaan lähitulevaisuudessa on tähän tulossa tarkistuksia mutta ei mitään radikaaleja muutoksia.
Huomioon tulisi ottaa nämä terveystarkastuksista karsiutuvat henkilöt.
25 prosenttia miehistä ei suorita minkään näköistä palvelusta, ei ase -eikä siviilipalvelusta.
– Nämä palveluksista karsiutuvat tulisi ottaa huomioon ja miettiä, kuinka heille ohjeistetaan arjen turvallisuuden tietoutta ja samalla yhteiskunnan turvallisuuden tietoutta, Reijonen kertoo.
Reijonen ei usko muutosten vaikuttavan totaalikieltäytyjien määrään
Totaalikieltäytyjiä on velvollisista todella vähän.
Totaalikieltäytyjien määrä on hyvin marginaalinen, noin 10 henkilöä vuositasolla. Vaikka siviilipalvelukseen tulee muutoksia, Reijonen ei usko, että siviilipalveluksen tai totaalikieltäytyjien määrä tulee muuttumaan.