Kun Sirkka Turkki oli teini-iässä, hän listasi kuolemansairaan isänsä pyynnöstä paperille kymmenen unelmaansa. Listalla oli monia matkakohteita, joista yksi oli Kathmandu. Turkki oli 13-vuotias, kun isä kuoli, mutta lista unelmista seurasi hänen elämäänsä tähän päivään asti.
– Kun olin nuori, isäni teki kuolemaa viisi vuotta. Hänellä oli keuhkosyöpä. Hän pani ajatukseni tulevaisuuteen ja käski kirjoittamaan paperille kymmenen asiaa, mitä haluan tehdä isona. Nyt olen tehnyt niistä kaiken, Sirkka Turkki kertoo.
Listalla oli monta matkakohdetta, muun muassa Ural, Skotlanti, Etelä-Afrikka, Burundi ja Kathmandu. Turkki arvelee, että hän sai maat päähänsä lähetyskertomuksista. Turkin äiti oli Seitsemännen päivän adventisti, ja hänen kirkossaan luettiin lähetyskertomuksia maailmalta. Ensimmäisen matkansa Turkki teki Afrikkaan vuonna 1997, sen jälkeen hän on matkustanut paljon, viimeisimpänä Kathmanduun.
– Halusin lähteä Kathmanduun vapaaehtoistyöhön. Kirjoitin Googleen hakusanat Kathmandu ja vapaaehtoistyö. Löysin erään orpokodin ja kirjoitin sinne sähköpostia. Sain vastaukseksi, että tervetuloa.
Päästyään Kathmanduun Turkille ehdotettiin, että hän lähtisi Lamahiin. Se sijaitsi 320 kilometrin päässä Kathmandusta, lähellä Intian rajaa. Siellä oli nuoria tyttöjä, jotka olivat kuntoutumassa orjatyöstä.
– Heidät oli haettu Intiasta, osa oli työskennellyt bordelleissa, toiset olivat tehneet taloustöitä maataloissa ilman palkkaa. Perheet ovat köyhyytensä takia myyneet tyttärensä. Se oli rankkaa.
Lapset ovat bordelleissa lukkojen takana
Turkki ei kuitenkaan epäröinyt, vaan lähti tyttöjen luokse. Lamahissa Turkki vietti ikimuistoiset yhdeksän viikkoa, joiden aikana hän tutustui tulkin välityksellä 42 tyttöön, joista nuorin oli vain kuusivuotias. Lapsille oli tapahtunut mitä kauheimpia asioita.
– Siellä on paljon lapsibordelleja, joissa hyvät perheenisät länsimaista käyttävät lapsia hyväkseen. Lapset ovat lukkojen takana, ulos ei pääse ja ruokaa annetaan, jos on tottelevainen. Heillä käy useita miehiä päivässä, paljon turisteja.
Koska turistit ovat lasten silmissä röyhkeitä ja pöyhkeilevät rahoillaan, Turkkiinkin suhtauduttiin aluksi varauksella. Mutta tutustumisen jälkeen lapset alkoivat luottaa häneen. Tytöillä ei ollut hyviä kokemuksia edes omista vanhemmistaan tai sukulaisistaan.
– Usein lapsen isä tai äiti oli kuollut ja toinen oli niin köyhä, että lapset olivat aliravittuja. Kun kylällä käytiin kyselemässä, oliko tyttöjä myytävänä, heidät oli myyty orjiksi. Nepalin laki kieltää poikien myymisen, mutta tytöistä ei puhuta mitään, Turkki tietää.
300 sanan sanavarasto riittää kommunikointiin
Vaikka jokaisella lapsella on rankka historia, Turkki painottaa, ettei hän lähtenyt Nepaliin kauhistelemaan ihmisten kohtaloita. Hänen tehtävänsä on kiinnittää lapset tähän päivään ja tulevaisuuteen. Turkki on heittänyt lasten kanssa kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, leikkinyt ja laulanut.
– Lasten itsetunto on noussut, kun he ovat saaneet esiintyä. Keksimme tyhjästä sen hauskuuden, mitä oli 1950-luvulla, kun ei ollut mitään. Meillä oli niin kivaa, että nauroimme itsemme kipeiksi.
Vaikka Turkilla ei ole lasten kanssa yhteistä kieltä, hän on pärjännyt oikein hyvin. Turkki opetteli noin 300 sanan sanavaraston ennen matkaa, ja paikan päällä hän oppi paljon lisää. Myös tytöt oppivat häneltä englantia. Turkki on ollut lasten kanssa kirjeenvaihdossa matkansa jälkeen ja huomannut, että tyttöjen englannintaito on vain kehittynyt hänen poissa ollessaan.
Hän lähti puolentoista kuukauden pituiselle matkalle tuttuihin maisemiin viimeksi marraskuun lopulla.
– Tähän mennessa, kuukauden aikana, olen ommellut prinsessoilleni 112 metriä kangasta mekoiksi. Voisin tulla tänne vielä monta kertaa, jos vain itse pysyn terveenä, Turkki kommentoi Nepalista joulukuun alkupuolella.
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.