Sipilä uskoo Kreikka-sopuun: Nämä ovat Suomen ehdot

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on toiveikas euromaiden johtajien hätäkokouksen päättyessä – toisin kuin vielä kokouksen alla, jolloin hän kyseenalaisti koko istunnon mielekkyyden.

– Minullakin usko vahvistui siihen, että tässä voisi ratkaisu syntyä, Sipilä sanoi toimittajille Brysselissä.

Kreikka ei ole toistaiseksi toteuttanut lupaamiaan uudistuksia.

– Suomi voi hyväksyä nykyisen ohjelman pidennyksen, jotta Kreikka saa lainaeränsä, jos Kreikan hallitus ja parlamentti sitoutuvat välittömästi uskottavalla tavalla ohjelman toteuttamiseen helmikuussa sovitulla tavalla. Suomi edellyttää myös, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pysyy ohjelmassa, Sipilä sanoo tiedotteessa.

Kreikan ehdotukset ovat varteenotettavia ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tukiohjelman jatkosta edellisen kerran sovittiin helmikuun lopussa, sanoo Kreikan uusimpaan esitykseen perehtynyt EU-lähde STT:lle.

Sopu vaatii kuitenkin yhä paljon poliittista tahtoa ja muutaman päivän työtä. Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat jälleen keskiviikkona Brysseliin arvioimaan tilannetta. Kyseessä on kolmas euroryhmän kokous viikon sisällä, mikä on hyvin poikkeuksellista.

Kreikan uusin esitys keskittyy siihen, miten maan hallitus aikoo toteuttaa ensi viikolla umpeutuvaan tukiohjelmaan liittyvät toimet. Ohjelmaan olisi pakko ottaa uusi aikalisä, sillä Kreikka ei enää ehdi panna toimeen vaadittavaa lainsäädäntöä ennen eräpäivää.

Velkahelpotukset kuuma peruna 

Kreikka ei ota uudessa esityksessä kantaa velkahelpotuksiin eikä tukiohjelman jälkeiseen rahoitusjärjestelyyn.

– Jos he laittavat (velkahelpotukset) ehdoksi, sitten ei synny sopimusta, EU-lähde sanoo.

Kreikan hallitus on toistuvasti vaatinut, että velkahelpotukset olisivat osa ratkaisua. Velkojien mielestä niihin ei ole tällä hetkellä edellytyksiä, koska Kreikka ei ole tarjonnut näyttöä vaadittujen uudistusten läpiviennistä.

Kreikkalaislähde sanoo Brysselissä, että velkahelpotukset ovat edelleen maan hallituksen keskeinen vaatimus. Sipilän mukaan Kreikka nosti asian esiin myös kokoussalissa.

– Selkeä ja yksimielinen viesti oli, että ohjelma pitää saada nyt ensin hyväksyttyä. Aika monessa puheenvuorossa tyrmättiin velkahelpotukset, Sipilä sanoi.

Ongelmia voi koitua myös siitä, että kaikki Kreikan esittämät toimet kohdistuvat menoleikkausten sijaan tulojen lisäämiseen kuten arvonlisäveron nostamiseen. Monen euromaan mielestä Kreikan talouskasvun elvyttäminen edellyttää myös menoleikkausten jatkamista.

Eläkereformissa Kreikan hallitus on tullut niin paljon vastaan, että esitys voi nostattaa kapinan Kreikan pääministeripuolueen Syrizan radikaalisiivessä.

Lue myös:

    Uusimmat