Kreikka tarvitsee hätäapua jo viikon sisällä

Euromaiden johtajat arvioivat, että Kreikan rahoitustarpeet ovat ensi maanantaihin mennessä noin seitsemän miljardia euroa. Maalla erääntyy ensi maanantaina noin 3,5 miljardin euron lainaerä Euroopan keskuspankille (EKP). Toiselle velkojalle eli Kansainväliselle valuuttarahastolle on jo maksurästejä 1,5 miljardin euron edestä.  

Monilla mailla ei ole valmiutta hyväksyä pikaista rahoitusapua ilman voimassa olevaa tukiohjelmaa. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi ei voi myöntää kiireistä tukilainaa Kreikkaan tässä vaiheessa.  

– Ei ole mitään mahdollisuutta Suomen näkökulmasta hyväksyä siltarahoitusta tänään, koska meillä ei siihen ole mandaattia, Stubb sanoi Brysselissä.  

Stubb tyrmää monet esillä olleet vaihtoehdot kuten sen, että rahoitusaukko katettaisiin keskuspankkien keräämillä korkotuotoilla, jotka Kreikka katsoo kuuluvan itselleen.

Yksi vaihtoehto olisi myöntää kahdenvälisiä lainoja Kreikalle, mutta valmiutta tähän ei näyttänyt liiemmin löytyvän.   

-Suomi ei kuulu niihin, jotka ovat antamassa kahdenvälistä lainaa, Stubb sanoi.

Vahvasti Kreikan puolia pitävä Ranska voisi olla luonteva lainoittaja, mutta maan virkamieslähteiden mukaan tämä ei ole harkinnassa.    

Pankit romahduksen partaalla  

Jos Kreikka ei pysty maksamaan EKP:lle viikon päästä erääntyvää velkaa, keskuspankin on hyvin vaikea enää jatkaa maan pankkien hätärahoittamista.

Tänään EKP päätti pitää hätärahoituksen ennallaan. Rahahanojen katkaisu johtaisi pankkijärjestelmän romahtamiseen ja todennäköisesti rinnakkaisvaluutan käyttöönottoon. Kreikan pankit ovat olleet kiinni jo kaksi viikkoa.  

-Uskon, että ratkaisu tulee olemaan sen verran luova, että jäsenmaiden taakka ei tässä tule hirveästi kasvamaan. Ei kannata koskaan aliarvioida EU:n instituutioiden juristien ja ekonomistien kykyä löytää ratkaisua selkä seinää vasten, Stubb muistutti.  

Hän ennakoi, että ratkaisun pitäisi löytyä jo tiistain aikana.   

Kreikan hallituksen pitäisi keskiviikkoon mennessä viedä parlamentin läpi joukko lakeja, joita euromaat vaativat varsinaista tukiohjelmaa koskevien neuvottelujen avaamiseksi.  

Tukineuvottelujen aloitus auki

 
Suomen kanta uuteen tukipakettiin on hyvin tiukka, eikä hallitus antanut takeita siitä, että tukineuvottelut voitaisiin käynnistää uusimpien vaatimusten pohjalta. Hallitus ottaa asiaan kantaa vasta sitten, kun on käynyt ilmi, miten Kreikka lähtee toteuttamaan ehtoja.  

-Me arvioimme tätä nyt aivan puhtaalta pöydältä, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) 17 tuntia kestäneen eurohuippukokouksen jälkeen.  

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo suosittelevansa omalle parlamentilleen lainaneuvottelujen käynnistämistä, jos Kreikan parlamentti hyväksyy vaaditun paketin.  

Vaatimukset ovat niin tiukat, että sosiaalisessa mediassa niitä on arvosteltu maan nöyryyttämisenä. Pääministeri Sipilän mielestä tästä ei ole kyse, sillä parhaassa tapauksessa Kreikka voi saada toimien vastineeksi 82-86 miljardin euron tukipaketin.  

Eurohuippukokouksen hyväksymässä julkilausumassa ei enää mainita Kreikan mahdollista euroeroa, vaikka kirjaus oli kokousluonnoksessa mukana. Sipilän mukaan euroero on lopputulos, ellei sovittua menettelyä saada vietyä loppuun.