Stubb Kreikan tilanteesta: Mistään velkahelpotuksista ei voi keskustella

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ennakoi, että juuri alkanut euroryhmän kokous päättyy tuloksetta. Stubb pitää hyvin epätodennäköisenä, että euroryhmä päättäisi tänään kolmatta tukiohjelmaa koskevan prosessin käynnistämisestä.  

Stubbin mukaan portti neuvotteluille on kuitenkin auki, ja kokouksessa kuunnellaan kreikkalaisten näkemyksiä kansanäänestyksen jälkeen.  
– Kansanäänestysten tulosta pitää aina kunnioittaa. Tosiasia on kuitenkin se, että ehdollisuus on yhtä voimakas ellei voimakkaampi kuin aikaisemmin, Stubb sanoi toimittajille Brysselissä.  

Tilannetta vaikeuttaa se, että Kreikka ei tarjonnut euroryhmälle etukäteen mitään ehdotuksia sovun pohjaksi. Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem sanoi kokoukseen tullessaan, että Kreikan uusia ehdotuksia odotetaan edelleen.  

– Tästä tulee erittäin vaikeaa. Toivottavasti heillä on niitä (uusia esityksiä) tänään ja voimme nähdä, ovatko ne uskottavia ja voisivatko ne olla tie ulos, Dijsselbloem sanoi kokoukseen tullessaan.

"Aika monella meillä alkaa kärsivällisyys loppua" 

Pääministeri Alexis Tsiprasin odotetaan tuovan esityksensä euromaiden johtajien kokoukseen, joka alkaa myöhemmin illalla. Kreikkalaislähteiden mukaan Tsiprasin esitykset pohjautuvat siihen, mitä hän tarjosi lainoittajille kansanäänestyksen alla.  

Tsipras on pyytänyt uutta tukiohjelmaa, jonka osana tulisi käsitellä myös velkajärjestelyä. Muissa euromaissa velkahelpotuksiin suhtaudutaan hyvin nihkeästi, sillä Kreikka ei ole osoittanut vastineeksi halua sitoutua vaadittuihin talousuudistuksiin.  

– Tosiasia on se, että mistään velkahelpotuksista ei voida keskustella, Stubb sanoi.  

– Kaikki on nyt kreikkalaisista itsestään kiinni. Uskon, että aika monella meillä alkaa kärsivällisyys loppua. Jos ei synny tiettyä asennemuutosta Kreikan hallituksen suunnalta, niin on hirveän vaikea heidän edellyttää enää apua.  

Stubbin mukaan Suomen kokonaisvastuut Kreikalle ovat laskutavasta riippuen karkeasti viisi miljardia euroa. Se on 10 prosenttia Suomen valtion budjetista ja 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.  

– Jos olemme valmiita lainaamaan rahaa ja antamaan vakuuksia, olemme siinä tilanteessa, että sen pitää olla vahvasti ehdollista eli Kreikan pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia.  

Lue myös:

    Uusimmat