Sotarikoksista syytetyn sierraleonelaismiehen puolustus kyseenalaisti torstaina voimakkaasti keskusrikospoliisin (KRP) Liberiassa keräämät todistajanlausunnot.
Puolustus on ihmetellyt, miten lukuisat todistajat ovat nimenneet Gibril Massaquoin nyt, kun väitetyistä rikoksista on kulunut liki 20 vuotta. Se on viitannut myös Liberiassa ja naapurimaassa Sierra Leonessa aiemmin tehtyihin selvityksiin, joissa mies ei noussut esiin.
KRP sai apua todistajien löytämiseen liberialaiselta Global Justice and Research Project (GJRP) -kansalaisjärjestöltä, jonka keräämät todistajanlausunnot olivat myös kimmoke tutkinnan aloittamiseen vuonna 2018. Puolustuksen mukaan on ongelmallista, miten KRP käytti GJRP:tä "haalimaan" todistajia Liberiassa.
Asianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan vaikuttaa siltä, että suurin osa todistajista on kytköksissä joko suoraan tai välillisesti GJRP:hen tai sen kanssa yhteistyötä tekevään sveitsiläiseen Civitas Maxima -järjestöön.
– On huomioitava se mahdollisuus, että todistajille on kerrottu etukäteen, mistä ja kenestä kuulusteluissa on kysymys. Tämä riski korostuu erityisesti silloin, kun kontakteja todistajiin luovat toiset todistajat tai kansalaisjärjestön työntekijät, joilla ei ole koulutusta eikä ehkä myöskään intressiä pyrkiä takaamaan oikeudenmukaista esitutkintaa, Gummerus sanoi käräjäoikeudelle.
Vaikuttiko uutisointi pidätyksestä tunnistuksiin?
Puolustuksen mukaan todistajien kuulemiseen liittyy muitakin kummallisuuksia.
– Poliisin ennen vuotta 2020 kuulemista yli 90 todistajasta vain 17 osoitti Massaquoin oikein valokuvatunnistusrivistä. Kun poliisi kuuli vuonna 2020 uusia todistajia, tunnistusprosentti nousi tässä ryhmässä lähes 90:een, Gummerus sanoi.
Puolustuksen mukaan tunnistusten kasvuun saattoi vaikuttaa se, että Massaquoin pidätys Suomessa maaliskuussa 2020 oli laajasti uutisoitu kansainvälisesti kuvan kanssa. Puolustuksen mukaan poliisi käytti samaa, Googlen kuvahaulla löytyvää kuvaa omassa valokuvatunnistamisessaan.
Puolustus: Syytetyn jokaista liikettä mahdoton todistaa 20 vuoden jälkeen
Puolustus on arvostellut sitä, ettei syyttäjä ole pystynyt täsmällisesti sanomaan epäiltyjen rikosten tekoaikoja.
Massaquoita, 51, syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Syytteet koskevat Liberian sisällissodan vuosia 1999–2003, minkä lisäksi syyttäjä on tarkentanut, että suuressa osassa syytteistä tarkempi tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun.