Metsien harvinaisen vihreä ja elinvoimainen väritys on tänä kesänä pettävää. Kesän sateiset säät ovat nimittäin altistaneet puita tavallista enemmän sienitaudeille ja tuhohyönteisille.
Vahva väritys johtuu lehtien ja neulasten runsaasta typestä ja valkuaisesta, mikä on viime kesien lämmön ansiota. Kohonnut valkuaisainepitoisuus auttaa useita hyönteisiä lisääntymään ja lehtien pinnan jatkuva kosteus edistää sienitartuntoja.
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan merkit mahdollisista sienitautiepidemioista ovat jo olemassa, mutta niiden kehittyminen ja ankaruus riippuvat nyt loppukesän säistä. Tuhot jäävät vähäisemmiksi, mikäli loppukesä olisi kuiva.
Lehtipuista esimerkiksi tuomella on ollut runsaasti tuomenkehrääjäkoita ja tavallisia vihreitä lehtikirvoja. Etelä-Suomessa koit ovat syöneet tuomet paikoin paljaaksi. Kirvojen imentä on puolestaan aiheuttanut ennenaikaisen ruskan. Koivua verottavat tunturimittarit laajalla alueella koko pohjoiskalotin alueella ja leppiä idän- ja lepänlehtikuoriaiset. Ruskeita leppiä tavataan jo Ylä-Savossa ja jopa Oulun korkeudella.
Sateet tuovat sienitaudit
Etenkin Etelä-Suomessa tyypilliset lähes päivittäiset sateet ovat suosineet puiden taudinaiheuttajia. Suuri ilmankosteus riittää useille sienille isäntäkasvin tartuttamiseen. Alkukesästä on tavattu haavanmustaversoa, jota on nyt poikkeuksellisesti myös isoissa haavoissa. Haavoilla on tavattu myös männynversoruostetta, samoin männyillä jonkin verran.
Koivunruostetta alkoi esiintyä heti heinäkuun alussa. Koivuissa esiintyy myös muita tauteja, esimerkiksi koivunkirjolehtitautia, joka saa puun varistamaan lehtiään ikään kuin kuivuudesta. Myös katajanpihlaruosteen ja pajunruosteiden leviämisestä on havaintoja eri puolilta Suomea.
Havupuut säästyneet hyvin
Männyn kasvaimia on saattanut häiritä männynversoruoste, joka tartutti puita pituuskehityksen nopeimpaan aikaan. Tuho on näkyvissä jo esimerkiksi kasvainten käyristymisenä tai jopa katkeamisina Pohjois-Suomessa.
Etelä-Suomessa kuusenneulaspistiäiset ovat vaivanneet nuoria kuusia laajalla alueella. Stigmina-neulaskariste on puolestaan ruskettanut katajien alaosia laajasti Etelä- ja Keski-Suomessa. Männynsiniharjakkaa eli männynkaristetta on esiintynyt pienillä männyntaimilla Itä-Suomessa ja Karjalassa.
Männyn harmaakaristetartunnan ja kuusenpursuruosteen oireet ja epidemian vakavuus selviävät vasta myöhemmin kesällä.
Metsänomistajille taudit aiheuttavat tutkija Antti Poutun mukaan pientä kasvutappiota. Esimerkiksi männynversoruoste aiheuttaa lieviä runkovikoja. Vaikka tautien vaikutukset yksittäiselle puulle ovatkin pieniä, tuhoja lisää se, että sienet ja tuholaiset saattavat levitä laajallekin.
Poutun mukaan hyönteisesiintymille ei ole juuri mitään tehtävissä, koska ne eivät ole yhtenäisiä. Sieniin auttavat lähinnä ennaltaehkäisevät toimet eli kasvien hyvässä kasvukunnossa pitäminen.
-Harvennetaan ja istutetaan sopivaa puulajia oikeaan paikkaan, hän täsmentää.
MTV3-STT