Sieniä on löydetty metsistä keskimääräistä aikaisemmin. Kostean ja lämpimän alkukesän ansiosta sieniä päästiin syömään jo ennen juhannusta, kun tavallisesti sienten makuun päästään vasta heinäkuun puolivälin tienoilla.
Oulun yliopiston kasvimuseon tutkija Esteri Ohenoja kertoo, että alkukesä oli etenkin Oulun läänissä myös jonkin verran tuulinen, jolloin sienille otollinen maaperä pääsi tuulettumaan talven jäljiltä sangen hyvin. Tämä edesauttoi sieniesiintymisten varhaistumista.
-Toukokuun alun lyhyellä hellejaksolla on omalta osaltaan saattanut olla aktivoiva vaikutus, hän mietiskelee. Luonnontuotteiden talteenottoa ja käyttöä edistävän Arktiset Aromit ry:n hankesuunnittelija Sirpa Ollonberg arvelee sienten luulevan kesän olevan jo ohi.
-Toukokuu oli lämmin ja kesäkuun alkuun sattui viileä sateinen jakso. Pikkuisen näyttää siltä, että sienet ajattelevat, että nyt on jo syksy. Niitä on ruvennut nousemaan poikkeuksellisen varhain.
-Yksittäishavaintoja on tehty runsaat kaksi viikkoa tavallista aikaisemmin. Metsistä on tavattu jo esimerkiksi koivunkantosieniä, männynherkkutatteja ja voitatteja. Samoin punikkitatteja ja koivuhaperoja on löydetty.
Sienilajeista ensimmäisenä alkaa yleensä tattien valtakausi. Esimerkiksi kaupallisesti merkittävintä tattilajia herkkutattia saattaa nousta ensimmäisten joukossa. Tavallisesti talteen kerättävä herkkutattien pääsato ajoittuu kuitenkin heinä-elokuun vaihteeseen tai elokuulle. Tattien kanssa yhtä aikaa metsästä löytää kanttarelleja ja lampaankääpiä.
Tämän jälkeen alkaa tavallisesti haperoiden ja rouskujen kausi. Niitä tavataan yleensä elokuusta lokakuuhun. Yleisimmin rouskuista sienikoppaan kelpaavat kangasrouskut ja karvarouskut. Niiden jälkeen metsiin putkahtelee suppilovahveroita. Myös mustatorvisientä tapaa suppilovahverokaudella.
Säät ratkaisevat sadon onnistumisen
Varsinainen sienten satokausi ei ole Ollonbergin mukaan kuitenkaan vielä käynnistynyt. Pääsadon onnistuminen riippuu tulevista ilmoista.
-Tässä vaiheessa näyttää ihan hyvältä. Jos säät jatkuvat samanlaisina sienivuodesta voi tulla hyvä, hän arvelee. Samaan mieltä on Ohenoja.
-Näkymät ovat aika hyvät. Lupaavalta vaikuttavan sienisadon kohtaloksi voikin koitua oikutteleva sää. Esimerkiksi pitkään jatkuva kova hellejakso haittaisi satoa ja siirtäisi satokauden alkamista. Sienimetsään päästäisiin vasta pari viikkoa kuivuuden jälkeisen sadejakson jälkeen. Samoin liian pitkään jatkuva sade ja viilenevä sää karsisivat satoa. Sienet eivät pääsisi tällöin kasvattamaan rihmastoaan riittävän hyväksi ja loiset saattaisivat iskeä niihin.
Viime vuonna etenkin herkkutatin sato oli poikkeuksellisen hyvä. Ohenojan mukaan kuluvan kesän otolliset sääolot eivät kuitenkaan takaa sitä, että myös tänä vuonna metsästä saadaan talteen ennätysmäärä herkkutatteja.
-Mukava nähdä, miten herkkutattien käy.
MTV3-STT