Lapuan Kobrat valmistautui jo pelaamaan ensi kaudella koripallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I divisioona A:ssa, mutta seuran vuonna 2012 alkanut korisliigataival saa kuin saakin jatkoa. Tämän myötä seurassa on tuore tieto siitä, minkälainen ero Suomen kahden korkeimman sarjatason välillä vallitsee. Manageri Markku Turja väläyttää MTV Urheilun taannoiseen seurakyselyynkin peilaten radikaalia vaihtoehtoa korisliigaseurojen taloustilanteen turvaamiseksi.
Lue myös: Tylyä kertomaa: Seurat yksimielisesti pettyneitä Korisliigan tilaan – liitto vastaa kritiikkiin
Viime kauden jumbosijan myötä sarjaporrasta alemmas pudonneen Kobrien tie takaisin Korisliigaan avautui vasta täydennysmenettelyn kautta, kun vuodentakainen Suomen mestari BC Nokia jäi viime viikolla ilman lisenssiä.
Tämän vuoksi lapualaisseura ei ollut mukana MTV Urheilun viime viikolla toteuttamaan seurakyselyssä, josta kävi ilmi pääsarjaseurojen yksimielinen tyytymättömyys Korisliigan nykytilanteeseen.
Sama viesti välittyy myös vuosikaudet Kobrien taustalla vaikuttaneen Turjan puheista. Hän heittää palloa suoraan seurojen suuntaan.
– Ei liitto mielestäni ole ollut esteenä, jos Korisliigaa olisi haluttu kehittää.
Julkisuudessa on ollut esillä sellaisiakin väitteitä, ettei Korisliiga ole mennyt kymmenessä vuodessa yhtään eteenpäin. Turja ei tätä täysin allekirjoita, mutta se on kuitenkin fakta, että vaikka seurojen keskuudessa on kytenyt tyytymättömyyttä jo pitkään, asioita ei ole pystytty korjaamaan.
Kevään ja alkukesän mittaan eri seuroista kuultujen murheellisten talousuutisten taustalla vaikuttaa Turjan mukaan kaikkein voimakkaimmin seurojen välinen kilpavarustelukierre.
– Se vie kustannustason niin korkealle, että seurat ovat rahallisesti vaikeuksissa koko ajan. Kun oma homma ei tahdo toimia, syntipukkia haetaan helposti muualta. Kyllä se on seurojen itse aiheuttamaa, että eletään koko ajan yli varojen, Turja sanoo.
– On pakko kilpavarustella tai muuten ei ole mahdollisuuksia ja putoaa pois. Kun kukaan ei haluaisi pudota sarjasta, se on osaltaan se, joka vie tätä siihen, että seuroilla menee huonosti.
Turja toki yhtyy monien muiden seurojen näkemykseen siitä, että Koripalloliitto ei tällä hetkellä tee likimainkaan riittävästi Korisliigan ja sen seurojen eteen, vaan resursseja keskitetään mieluummin maajoukkueeseen.
– Seurat tekevät sponsorien kanssa sellaisia noin 250 000–700 000 euron myyntejä. Jos jätetään tv-sopimus pois laskuista, siinä puhutaan vain ihan kymmenistä tuhansista, mitä liitto myy koko Korisliigaa.
Liiton Korisliigaan kohdistama henkilöresurssi on tällä hetkellä käytännössä yksi, kilpailujohtaja Tom Westerholm.
– Hänelle on annettava sata prosenttia siitä, että hänet saa kiinni oli sitten ilta, yö tai aamu. Hän varmasti kyllä tekee kaiken sen, mitä yksi mies voi tehdä Korisliigan eteen.
Suljettu sarja vaihtoehtona
Ensi viikolla seurat ja liitto kohtaavat ylimääräisessä seurakokouksessa. Turja uskoo, että keväällä esillä olleet talousasiat ja MTV Urheilun kyselystäkin ilmi käynyt seurojen tilannekuva nousevat vahvasti agendalle.
– Kyllähän se on se suurin kysymys, että mikä on se kilpavarustelun taso, kun seuroja toisensa jälkeen on vaikeuksissa? Kun juttelemme seurajohtajien kesken, niin kaikilla on samoja ongelmia. Aina pitäisi ottaa vielä yksi (vahvistus), kun ei tule voittoja. Ja rahaa ei ole. Se on vaikea yhtälö.
Yhtenä mahdollisena ratkaisuna Turja väläyttää melko radikaalia ratkaisua.
– Onko sitten niin, että edes muutamaksi vuodeksi putoamisuhka on pois? Parantaisiko se tilannetta?
– Usein käy niin, että viimeiset, jotka taistelevat putoamista vastaan, kilpavarustelevat aina vain lisää, ja se näkyy jonkinlaisena velkana vielä seuraavallekin kaudelle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että silloinkaan ei saada tarpeeksi hyvää joukkuetta rekrytoitua, kun on vanhaa sakkaa.
Siihen nähden asetelma on jokseenkin ristiriitainen, että Turjan mukaan pääsarjasta putoaminen ei ole koripallossa mikään varsinainen "katastrofi".
– Mutta on sillä silti aika iso merkitys. Ehkä se (taloudellinen ero Korisliigan ja divarin välillä) on kasvanut nyt vielä suuremmaksi, kun näkyvyys divarissa on heikentynyt tv-lähetyksien mentyä KorisTV:n puolelle.
Kobrille Korisliigan sulkeminen sopisi luonnollisestikin oikein hyvin. Seura ei esimerkiksi viime kaudella lähtenyt mukaan kilpavarusteluun vaan mieluummin hyväksyi putoamisen mahdollisuuden – ja putosi.
Lapualla ehdittiin työstää divarikautta jo varsin pitkälle ennen kuin päätös liigapaikan säilyttämisestä varmistui.
– Divarissa kustannustaso ei kauheasti muutu, jos haluaa taistella noususta. Silloin tullaan siihen, miten hyvin saadaan yhteistyökumppanit mukaan hankkseeseen.
– Lahti on hyvä esimerkki. He toteuttivat sen loistavasti. He putosivat ja saivat tosi hyvän joukkueen eivätkä hävinneet käytännössä ollenkaan koko kaudella. Sitten he nousivat takaisin. Siellä pysyi vielä yleisömääräkin melko samana divarissa.
Kahdeksan, 10 vai 14 joukkuetta?
Jääkiekon SM-liigassa sarjan sulkeminen on vuosien saatossa herättänyt voimakkaita tunteita – ja nimenomaan sitä vastaan. Turja uskoo silti, että Korisliigassa putoamispeikon poistaminen voisi olla toteutettavissa.
– Ykkösdivarissa potentiaalisia nousijoita, jotka haluaisivat pelata Korisliigaa, on kuitenkin vain muutamia. Olisiko sitten niin, että joukkuemäärää hetkeksi kasvatetaan ja tehdään esimerkiksi eri lohkot. Pelattaisiin vain yksi tai kaksi kierrosta omassa lohkossa, ja sitten mentäisiin ylempään ja alempaan sarjaan, että saataisiin tasaisia pelejä tulemaan. Tästä on puhuttu aiemminkin.
Tällä hetkellä miesten Korisliigassa pelaa 12 joukkuetta.
– Toiset haluavat, että pelattaisiin kahdeksalla tai kymmenellä joukkueella. Mutta olisiko se sitten suljettu sarja? Jos on kahdeksan joukkuetta ja silloinkin viimeinen putoaa, kilpavarustelusta tulee vielä kovempaa, sillä niistä kahdeksasta joukkueesta ei varsinkaan kukaan halua pudota.
Esimerkiksi korona-aikana Korisliigassa tehtiin päätös, ettei sarjasta putoa kukaan.
– Muutamat seurat paransivat sinä aikana todella paljon. Luovutettiin heti joululta ja pantiin amerikkalaiset pois. Sitä kautta saatiin taloutta parannettua, mutta se on urheilullisesti vähän kyseenalaista. Ei se sitä voi tarkoittaa, että pelataan sitten junioreilla. Se ei kuulu siihen. Jokin keskitie pitäisi olla.
Yhtenä tällaisena esimerkkinä Turja nostaa keskusteluun pelaajavaihtojen rajoittamisen kauden aikana.
– Rajoitetaan amerikkalaisten määrä neljään niin kuin tähänkin asti, mutta vaihtaa saa vain kahta. Jenkin vaihtaminen maksaa kuitenkin 5 000–10 000 euroa, ja kun niitä parhaimmillaan käy joukkueissa yli kymmentäkin kauden aikana, niin ei se aivan ilmaista ole sekään.
– Se on varmasti näköpiirissä, ja on jo vähän näkynytkin, että läpi Korisliigan palkkatasot ovat tulossa alaspäin. Nyt ehkä on tajuttu, että jossain vaiheessa on pakko mennä suu säkkiä myöten. Muuten siitä ei vain tule mitään.