Seurapomoilta koruton selvitys koronapandemian iskuista sisäpalloiluun – nykymenon kipukynnyksestä huolestuttavan yksimielinen arvio: "Tämä on yllättänyt vakavuudellaan"

Kyselyyn vastasi Korisliigan 12 seurasta kolme, lentopallon Mestaruussarjan kymmenestä seurasta viisi ja salibandyn F-liigan 14 seurasta neljä eli kaikkiaan 12 seuraa. 

MTV Urheilu tiedusteli seurojen toimitus- tai puheenjohtajille lähettämässään kyselyssä seuraavia asioita:

1. Mikä on yleisömäärän eli lipputulojen merkitys budjetissa?
2. Kuinka suuri todellinen pudotus on ollut maksavissa asiakkaissa?
3. Miten seuranne on reagoinut yleisökatoon?
4. Onko mielestänne yleisö "peloteltu" pois katsomoista?
5. Kuinka pitkään seuranne toiminta voi jatkua nykymallilla nähdyillä yleisömäärillä?

Vastauksista välittyy suuri huoli seurojen taloustilanteesta ja toiminnan jatkamisesta. Monet seurapomot toteavat, että nykymenolla voi jatkaa enää muutaman kuukauden eli vuodenvaihteeseen.

– Puhun nyt Raision Loimun puolesta, mutta ei ole olemassa mitään kassaa tai tasetta, millä autamme tilannetta. Emme ole ehtineet kerätä rahaa, kun tämä on muutenkin tällaista nollasummapeliä, lentopalloseura Loimun puheenjohtaja Jukka Rajakangas kommentoi MTV Urheilulle. 

– En ihmettele yhtään muidenkaan seurojen ahdinkoa. Kyllä Loimukin on todella ohkaisella. Me teimme keväällä kolmanneksen pienemmän budjetin ja olemme yrittäneet olla järkeviä. Mutta emme ole pystyneet ennakoimaan näin dramaattista tilannetta. Tämä on yllättänyt vakavuudellaan.

Myös salibandyseura Happeen puheenjohtaja Vesa Pölkki huokaisee kuullessaan seurojen huolista. 

– Aika huolestuttavaa se on, ja pahaltakin se tuntuu. Pitää kuitenkin muistaa se, että liikutamme vahvasti myös lapsia ja nuoria, ja tämä pääsarjapelaaminen on vain jäävuoren huippu, Pölkki linjaa. 

Jyväskylässä liigajoukkueen budjetti on otettu erilleen seuran muusta budjetista. 

– Olemme olleet aktiivisempia liigajoukkueen kumppanuusmyynnissä, jotta saisimme sieltä lisää rahaa kassaan. En usko, että tällä (koronapandemialla) on vaikutusta kauden läpivientiin. Elämme asian kanssa kädestä suuhun, mutta ei siinä seuran talous ole vaarassa, vaikka yleisöä ei tuon enemmän tulisikaan, Pölkki sanoo, mutta huomauttaa, että tyhjille katsomoille pelaaminen tai sarjan tauolle asettaminen voivat kuitenkin heilauttaa kumppanuustilannetta huonommaksi.

Yleisömäärissä jopa 70 prosentin syöksyjä

Seurojen mukaan lipputulojen merkitys budjetissa vaihtelee 15-30 prosentin välillä, mutta kun mukaan lasketaan myös otteluiden oheistuotot – jotka ovat pudonneet käsi kädessä yleisömäärien kanssa – kokonaisvaikutus saattaa olla jopa 40 prosenttia. 

Koripalloseura Salon Vilppaan toimistolla ollaan hyvin huolissaan vallitsevasta tilanteesta. Katsojamäärien lasku on tuonut suuria haasteita.

–Tilanne on kestämätön. Meidän tämänhetkinen kapasiteetti on 980. Odotukset olivat, että pääsisimme lähemmäs sitä. Nyt olemme saatu siitä puolet. Tilanne on tosi haastava. Olemme huolissamme, Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi sanoo.

Lentopalloseura Hurrikaani-Loimaan toiminnanjohtaja Anssi Rämö on Vihiniemen kanssa samoilla linjoilla. Katsojatulojen puute tekee suuren loven talouteen.

– Näin radikaali katsojalukujen lasku on iso menetys ja vaikea paikattava, Rämö sanoo.

Maksavissa asiakkaissa on seurojen mukaan tullut 50-70 prosentin pudotus. Nämä arviot ovat hyvin linjassa yleisömäärien tilastoidun kehityksen kanssa (tarkat tilastot alla).

– Tilanne näkyy lipunmyynnissä, mutta myös siinä, että ihmiset eivät mene enää edes kahvi- ja makkarajonoon, eli tapahtumatuloissa kaiken kaikkiaan. Huoli on tarttunut ihmisiin, mikä näkyy urheilutapahtumissa, Rajakangas selvittää.

Liigatasolla yleisömäärän pudotus on ollut kolmessa eri sarjassa 50 prosentin molemmin puolin viime kauteen verrattuna, mutta seuratasolla vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi salibandyn tamperelaisseuran Classicin katsojakeskiarvo on pudonnut viime kauden lukemasta (1028) lähes 70 prosenttia (kuluvalla kaudella 316). 

Toista ääripäätä edustaa lentopalloliigan rovaniemeläinen Lakkapää. Sen yleisökeskiarvo on pudonnut vain kahdeksan prosenttia 355 katsojasta 325:een. 

Ottelutapahtuman turvallisuus ja siitä informoiminen

Seurat ovat reagoineet yleisökatoon vaihtelevin keinoin. Kustannuksia on leikattu lähes kautta linjan, varainhankintaa on pyritty tehostamaan ja ihmisille on markkinoitu kausikortteja sekä erilaisia lippupaketteja.

Korisliigan seurojen yleisökeskiarvojen kehitys:
(juttu jatkuu taulukon alla)

Yksi vastauksissa usein toistunut teema on ottelutapahtumien turvatoimet ja niistä kertominen yleisölle. Tämän uskotaan lisäävän katsojien halukkuutta saapua otteluihin. 

– Yhteistyökumppanimme kautta kaikki katsojat saavat kasvomaskit ilmaiseksi, desinfioimme koko hallin ennen ottelutapahtumaa, niin yleisötilat kuin tarttumapinnat. Ja sama temppu tehdään pukukopeille, Happee-pomo Pölkki selvittää. 

Vastauksissa mainitaan myös valtion tuki, jonka perään koronapandemiasta valtavasti kärsinyt kulttuuri- ja tapahtuma-ala on paljon kysellyt. 

Rajakangas peräänkuuluttaa myös tiukempia otteita eri lajiliitoilta. 

– Pointti on se, ettei tämä tilanne ole pelkästään yksittäisten seurojen asia. Nyt liittojen pitäisi toimia. Lentopalloliitto on ainakin ollut tosi hidas tekemään tämän suhteen yhtään mitään.

Turvallisuusteema herättää monessa seurapomossa myös harmitusta. Moni on sitä mieltä, että yleisöä on peloteltu urheilutapahtumien vaarallisuudella. Eräs seurapomo taas toivoo sitä, että päättäjät tulisivat itse paikalle otteluihin ja näkisivät itse, että tapahtumia voi järjestää turvallisesti. 

– Tilanne on ristiriitainen. Markkinoit paljon ottelutapahtumia ja silti valtionhallinto ja kaikki suosittelevat, ettei kokoonnuttaisi yhteen. Niin pitkään kuin tällainen yleinen huoli on, niin katsomoihin ei ole helppo saada ihmisiä, Rajakangas toteaa.

Salon Vilpas on pyrkinyt painottamaan viestinnässään ottelutapahtumien turvallisuutta. Viranomaisten taholta viestintä on saattanut olla puolestaan hieman liian epäselvää, mikä on vaikuttanut katsojiinkin.

– Viestintä asioiden tiimoilta ollut hyvin epäselvää. Mitkä ovat määräyksiä ja mitkä ohjeistuksia? Kuka antaa mitäkin määräyksiä? Se on sitä seuroille, mutta varmasti myös katsojille. Urheilutapahtumaan on ok tulla terveenä, järjestelyt on tehty hyvin ja täällä käyneet ihmiset ovat kiitelleet meininkiä ja turvallisuutta, Vihiniemi toteaa.

Lentopallon Mestaruusliigan seurojen yleisökeskiarvojen kehitys:
(juttu jatkuu taulukon alla)

*Taulukosta puuttuu Karelian Hurmoksen tiedot.

Tilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti myös ihmisten yleinen varovaisuus, ja erään näkemyksen mukaan koronatilanne on karkottanut katsomosta varsinkin vanhuksia ja lapsiperheitä.  

Vastauksissa esiin nousee myös se, että sarjastartit sattuivat juuri hetkeen, kun koronatilanne oli pahentumassa. 

Tulevaisuus hämärän peitossa

Koronaviruksen heittämää haastetta lisää se, ettei kukaan tiedä, mikä pandemian tilanne on kahden kuukauden, puolen vuoden tai vuoden päästä. Tulevaisuuden suunnitteleminen urheiluseuroissa on hyvin haasteellista.  

– Jos tilanne pahenee, pitää tehdä rajumpia toimenpiteitä, Rajakangas toteaa. 

Pölkin mukaan Happeen toimistolla on istuttu jo useat ideariihet. 

– Olemme miettineet myös useamman urheiluseuran tai -joukkueen yhteenliittymiä. Varainhankintaa voisi saada tehokkaammaksi, kun tekisimme yhteistyötä yli lajirajojen.

Salibandyn F-liigan seurojen yleisökeskiarvojen kehitys:
(juttu jatkuu taulukon alla)

*Taulukosta puuttuu sarjanousija Nurmon Jymyn tiedot. 

Happee on tehnyt aiemmin vähän yhteistyötä SM-liigan JYPin kanssa, mutta viime aikoina se on käynyt keskusteluja futsal-seura Kampuksen Dynamon suuntaan.  

– Siinä voisi olla jonkinlaisia mahdollisuuksia yhteistyön virittelyyn laajemminkin. Meillä oli viime vuonna yksi yhteinen tapahtuma, mistä jäi hyviä kokemuksia, Pölkki selvittää ja nostaa yhdeksi esimerkiksi kannattajaliput. 

– Meidän pitää muuttaa omaa toimintaamme ja tulovirtojen muodostumista, sillä tästä ei tiedä, onko tämä uusi tulevaisuus vai onko tämä hetkellinen asia. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat nopeasti, ja saattaa olla, ettei otteluihin tule enää koskaan enempää porukkaa kuin nyt, Pölkki summaa raa'at realiteetit.

Urheiluseurat näyttelevät merkittävää roolia myös yhteiskunnassa. Vihiniemi toivoo, että tämä huomioitaisiin myös valtion taholta.

– Palloilusarjoilla ja urheiluseuroilla on valtavan iso vaikutus ja taloudellinen arvo yhteisölle ja niille kunnille. Jos nämä ajetaan alas ja kaikki muut suojellaan paitsi seurojen talous, niin tilanne on kestämätön. Siinä mielessä olisi tärkeää, että valtiolta olisi mahdollisuus saada tukea, Vihiniemi sanoo.

Rämö on samoilla linjoilla Vihiniemen kanssa.

– Seuralla on valtava merkitys paikkakunnalle. Se ei ole pelkästään se, että pelataan kerran viikossa tuossa kotisalissa, vaan se on merkittävä myös muussa tapauksessa. Katsojille sillä on isompi merkitys, Rämö painottaa.