Senaatintorin luurangot kertovat perimästä – katso kuvat

Arkeologinen löytö paljastui alunperin putkirikon ansiosta. Syyskuun alussa korttelissa sijaitseva kaukolämpöputki hajosi.

– Putkien uusi kaivanto menee yhden vanhan asuinkorttelin ja hautausmaan läpi, kertoo arkeologi ja kaivauksenjohtaja Heini Hämäläinen.

Putkitöissä osuttiin kohtaan, johon oli haudattu vainajia neljään tai viiteen kerrokseen vuodesta 1640 vuoteen 1790.

– Päällimmäiset haudat tulivat ihan noin 60 cm nykyisen katukiven alapuolelta, Hämäläinen kuvailee.

Vainajia ei alun perin haudattu näin pintaan. Maakerroksia on poistettu hautojen päältä todennäköisesti siinä vaiheessa, kun Senaatintoria alettiin rakentaa.

Senaatintorin kehittivät nykyiseen ilmeeseensä 1800-luvun alkupuoliskolla Helsingin monumentaalikeskustan suunnittelijat, asemakaavoittaja Johan Albrecht Ehrenström ja arkkitehti Carl Ludvig Engel. Helsingin keskusta on sijainnut Senaatintorin alueella pääkaupungiksi julistamisen jälkeen.

Vanha hautausmaa ei ollut yllätys

On tiedetty, että Senaatintorin alla on ollut hautapaikka ja hautalöytöihin on törmätty ennenkin. Tätä löytöä on voitu ensi kertaa tutkia sulan maan aikana ja kaikessa rauhassa.

Nykyisestä löytöpaikasta tutkijat kasasivat luurankoja yli kaksi sataa. Niitä koottiin ja kuvattiin paikan päällä. Kolmisenkymmentä otettiin ylös jatkotutkimuksia varten. Suurin osa jäi siis jatkamaan haudan lepoa.

Löydön merkittävyys ei ole niinkään sen muinaisuudessa kuin siinä, mitä kirkonkirjoista poikkeavaa luut kertovat.

Luututkimukseen erikoistunut arkeologi Kati Sato tietää jo luurankojen iän.

– Nuorin tutkituista on kuollut jo sikiöaikana eli keskosena, vanhin taas oli kuollessaan kuusikymmentävuotias. Meitä kiinnostaa, kuinka suuri on ollut lapsikuolleisuus ja ovatko naiset ja miehet kuolleet eri elämänvaiheissa, Sato selvittää.

Luurangoista saadaan myös mm. tietoja optimaalisesta pituuskasvusta. Tärkeimmät tiedot liittyvät kuitenkin sairauksiin.

– Haudan yhdeltä vainajalta löytyi kalkkeutunutta keuhkopussia, joka kertoo keuhkosairauksista eli tuberkuloosista tai jostain muusta tällaisesta, Sato sanoo.

Merkit tuberkuloosista saavat tutkijat kansainvälisestikin innostumaan. Tauti on yhä maailman aikuisväestön yleisin kuolinsyy, ja sen muinaiset evoluutiot auttavat kehittämään lääkkeitä.

Helsinki siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemeen eli nykyisen Senaatintorin paikkeille 1640. Nykyisen Senaatintorin alle sittemmin jäänyt vanha hautausmaa toimi 1780-luvulle. Vuonna 1790 perustettiin uusi hautausmaa, joka tunnetaan nykyisin Vanhana Kirkkopuistona.

(MTV3)

Katso Teresa Meriläisen juttu (Seitsemän uutiset 7.11.2012)