Selvitysmies Jukka Kekkonen ehdottaa, että asepalveluksesta vapautettaisiin vakaumuksen vuoksi myös muita kuin Jehovan todistajia.
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen selvitti puolustusministeriölle Jehovan todistajien vapautusta asepalveluksesta. Kekkonen päätyy esittämään kolmea eri ratkaisuvaihtoehtoa, joista hän puoltaa kahta.
Ensimmäinen kannatettava vaihtoehto olisi Kekkosen mukaan perustuslain maanpuolustusvelvollisuutta koskevan säännöksen kirjoittaminen uudelleen. Kyse on perustuslain pykälästä 127, jossa puhutaan maanpuolustusvelvollisuudesta. Nyt se kuuluu: "Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään."
Uudessa muotoilussa puolustus-aspekti jäisi pois ja pykälässä puhuttaisiin isänmaan palvelemisesta. Kekkonen ehdottaa esimerkiksi muotoilua: "Jokainen Suomen kansalainen voidaan velvoittaa palvelemaan isänmaataan ja sen laillista yhteiskuntajärjestystä sen mukaan kuin lailla säädetään." Kekkonen arvioi, että tällaisen muotoilun Jehovan todistajat voisivat hyväksyä pitämättä palvelusta vakaumuksen vastaisena.
Vakaumukselle tutkintaelin
Toinen Kekkosen mielestä käyttökelpoinen vaihtoehto olisi asepalveluksesta vapauttamisen laajentaminen koskemaan muitakin kuin Jehovan todistajia.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että eri uskontokuntien jäsenten erilainen kohtelu loukkaa yhdenvertaisuuden periaatetta ja on syrjivää. YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti moittinut Suomea siitä, ettei Jehovan todistajia koskevaa pykälää ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä.
Kekkonen ehdottaakin, että vapautuslain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan useampia vakaumuksia. Asepalvelusta voisivat vapautua Jehovan todistajien lisäksi myös muut, joilla on samanvahvuinen vakaumus. Vakaumus pitäisi tutkia ja sen mittaamiseksi muodostaa tiukat kriteerit.
Tutkimuksen suorittaisi vakaumuksen tutkintaelin, joka toimisi joko oikeusministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Tutkintaelimeen nimitettäisiin filosofian, etiikan, teologian ja oikeustieteen asiantuntijoita.
Kekkonen arvioi, että lopulta asepalveluksesta vapautuisi tällä tavoin hyvin harva. Mikäli vakaumus ei osoittautuisi riittävän vahvaksi, jäisi jäljelle siviilipalveluksen suorittaminen. Kekkonen ehdottaa, että siviilipalveluksen aikaa lyhennettäisiin nykyisestä 347:stä päivästä lähemmäs asepalveluksen 165:ä päivää.
Varusmiesten määrän vähentäminen vaikeaa
Kolmas vaihtoehto olisi Kekkosen mukaan se, että asepalvelukseen osallistuisi nykyistä huomattavasti pienempi osa ikäluokasta.
Esimerkiksi Norjassa vain 30 prosenttia ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Tällainen muutos kuitenkin vaatisi laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja Kekkosen mukaan olisi vaikea määritellä, kenet palveluksesta vapautettaisiin ja mistä syystä. Kekkonen ei pidä tätä hyvänä ratkaisuvaihtoehtona.
2000-luvulla noin 7 prosenttia ikäluokasta on suorittanut siviilipalveluksen. Jehovan todistajia vapautetaan asepalveluksesta vuosittain noin sata.