Perheille annetun varhaisen tuen merkittävä lisääminen on avainasemassa, kun lastensuojelutyön kuormittavuutta yritetään keventää. Näin sanoo selvityshenkilö Aulikki Kananoja, joka on jättänyt selvitystyöstään väliraportin.
Kananojan mukaan varhainen tuki täytyy nostaa ensisijaiseksi, kun päätetään lastensuojelutyön resursseista. Vain niin voidaan vähentää pitkäaikaisen korjaavan työn tarvetta ja hillitä kustannusten kasvua.
Kananoja ei puolla sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärälle asetettaisiin lakisääteinen katto.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kohtuuttomat työtaakat ovat olleet esillä julkisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi joulukuussa ylisosiaalineuvos Kananojaa etsimään ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen sekä laatimaan ehdotuksen tiekartasta, joka ohjaa lastensuojelun ja sijaishuollon siirtämistä kunnista maakuntiin vuonna 2020.
Nopeasti vaikuttavina toimina kaikkein kuormittuneimmille alueille Kananoja esittää kunta- ja työntekijätasoista täsmätukea sekä mahdollisuutta muodostaa sijaispooleja. Pidemmällä aikavälillä hän ehdottaa siirtymistä hallintokeskeisestä asiakaskeskeiseen lähestymistapaan.
Kananoja on jättänyt selvitystyöstään väliarvion perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok). Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden lopussa.