Kaupunkisosiologisen tutkimuksen mukaan suurkaupungeissa asuvilla ihmisillä on parempi kyky sietää erilaisuutta. Kuitenkin joissain tapauksissa samalla alueella asuvien eri väestöryhmien välit voivat olla todella kireät.
Kantaväestö ei pidä uusista muuttajista, jotka sitten hakeutuvat oman ryhmänsä edustajien joukkoon ja kuilu on valmis. Etenkin pääkaupunkiseudulla on huomattu, että kerrostalot tai korttelit voivat jakautua niin sanottuihin köyhyystaskuihin, joissa naapurien välisiä konflikteja erityisesti syntyy. Useimmiten konflikteja on alueilla, joiden työttömyysluvut ovat korkeammat kuin 13 prosenttia.
Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan tunnu hakeutuvan yhtä hanakasti samoille asuinalueille, eikä muiden maailman suurkaupunkien tapaan Helsinkiin ole päässyt syntymään pikkuitalioita tai kiinalaiskaupunginosia.
Riitojen taustalla etniset eroavaisuudet
Yleisimmät asumiseen liittyvien konfliktien aiheet ovat meteli, autojen pysäköinti, yhteisten tilojen käyttö ja todellinen tai kuviteltu piittaamattomuus taloyhtiön säännöistä. Konflikteihin voivat vaikuttaa myös rakenteelliset tekijät kuten alueellinen eriytyminen tai huono-osaisuudesta johtuva turhautuminen.
Yleistä Suomessa esiintyville konflikteille on perinteiseen tyyliin puhumattomuus. Naapurit eivät halua mennä huomauttamaan harmia aiheuttavalle asukkaalle suoraan, vaan lähettävät ilkeään sävyyn kirjoitettuja lappuja tai kolistelevat pattereita.
Monitaustaisen yhteisön ristiriitatilanteet voivat voimistua yleisimmin juuri etnisten eroavaisuuksien vuoksi. Muualta muuttaneilla voi olla esimerkiksi kantaväestöä enemmän lapsia tai heillä saattaa käydä enemmän vieraita kuin mihin naapurustossa on totuttu.
(MTV3)
Lähde: Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 2/12