Budjettiriihen alla on käyty kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö hyvätuloisten palkansaajien verotusta kiristävä solidaarisuusvero palauttaa nykyisestä noin 72 000 eurosta 90 000 euroa vuodessa tienaaviin.
Alun perin tämä kahden prosenttiyksikön veronkiristys koski kaikkia yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevia, sittemmin rajaa on pudotettu ensin 90 000 euroon ja viimeksi vuonna 2015 niin, että se alkoi koskea kaikkia yli 72 100 euroa vuodessa ansaitsevia. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 6500 euroa kuukaudessa tienaavia.
Kansalta kannatusta
MTV Uutiset kysyi kansalaisilta, mitä mieltä he ylipäätään ovat solidaarisuusverosta.
Reilut 80 prosenttia vastaajista hyväksyy solidaarisuusveron täysin tai osittain. Vastaajien joukossa isompituloisten toivotaan "kantavan kortensa yhteiseen kekoon".
– Kahden prosentin lisäveron jälkeenkin heille jää käteen riittävästi, vastauksissa perustellaan.
Vastaajien joukossa myös toivotetaan hyvätuloiset "tervetulleiksi yhteisiin säästötalkoisiin".
Vain reilut kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista ei hyväksy solidaarisuusveroa lainkaan.
Osa perustelee vastaustaan kovalla työllä ja pitkillä opiskeluajoilla.
– Jos joku on päässyt vastuulliseen tehtävään, palkan kuuluu olla sen mukainen, vastausta perustellaan.
– Miksi menestyksestä rangaistaan, kyselee eräs kyselyyn vastanneista.
– Täällä on jo korkea progressio, joka ei kannusta ketään menestymään missään, harmittelee kolmas.
Puolet vastaajista tyytyväisiä nykytilanteeseen
Vastaajista noin puolet pitäisi veron nykyisellään. Viidennes vastaajista puolestaan palauttaisi solidaarisuusveron koskemaan yli 90 00 euroa vuodessa tienaavia.
– Aina suunnitellaan erilaisia veroja määräajaksi. Mutta niin ne vaan jää kohta pysyväksi, näin on käynyt. Mutta jos jotain pitää olla, niin yli 90 000 olisi aivan hyvä, ei tietenkään pysyvästi.
Mielenkiintoista on se, että enemmän on niitä, jotka pudottaisivat veron alarajaa kuin niitä, jotka luopuisivat siitä. Luopujien perustelut liittyvät pitkälti kateuteen sekä epätasa-arvoisuuteen.
– Annetaan kaikki ansaita se, mitä ansaitsevat. Riittää, että siitä maksetaan normaali vero, solidaarisuusverosta eroon haluava kirjoittaa.
MTV:n kyselyyn vastasi 1040 henkilöä ja se toteutettiin 15.8.-18.8. Tutkimuksen teki MTV:n toimeksiannosta Corefiner Oy.
1:38
Veroasiantuntijoilla eriävät näkemykset
Poliitikkojen lisäksi asiantuntijoilla on eri näkemyksiä siitä, mitä solidaarisuusverolle pitäisi tehdä. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mielestä asteikkoa tulisi alentaa kautta linjan.
– Emme me mihinkään pääse sillä, että jo keskituloisella 45-50 prosenttia lisätulosta menee veroihin ja korkeilla tuloilla jopa 60 prosenttia. Kevennyksiä on saatava kaikilla tulotasoilla verrattuna siihen, mitä nyt on tapahtumassa. Silloin solidaarisuusvero on yksi palanen siinä.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan solidaarisuusvero on tärkeä elementti verotuksessa.
– Nyt meillä on aika pieni veronkevennysvara. Se pitäisi kohdentaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikille. Solidaarisuusveron alarajaa ei voida palauttaa entiselleen.
Rahallisesti solidaarisuusverokeskustelussa on kyse 35 miljoonasta eurosta vuodessa. Sen verran valtion kassaan jäisi tulematta rahaa, jos veron alaraja palautetaan 90 000 euroon.
Tällä hetkellä solidaarisuusveroa maksaa noin 120 000 hyvätuloista. Tuotto valtion kassaan on alle 100 000 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 päätös tehtiin kahden vuoden määräajaksi ja se päättyy vuoden vaihteessa.