Seksuaalirikoslain uudistusta koskeva mietintö julkaistaan – yhdyntä ilman toisen osapuolen suostumusta tai nuoren lapsen kanssa luettaisiin raiskaukseksi

0:44
Video: Kansanedustajat keskustelivat seksuaalirikoslain muuttamisesta ja raiskauksen määritelmästä eduskunnassa viime syksynä.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellut oikeusministeriön työryhmä luovuttaa tänään mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Samalla mietintö julkaistaan.

Asiantuntijoista koostuvan työryhmän tehtävänä on ollut muun muassa valmistella säännökset, joilla vahvistetaan suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä.

Raiskauksena rangaistavaksi olisi tulossa sellainen sukupuoliyhteys, joka tapahtuu vastoin toisen ilmaisemaa tahtoa.

Käytännössä suostumusperustainen raiskaussäädös tarkoittaa, että raiskaus ei enää edellyttäisi väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan rikokseksi voitaisiin katsoa sukupuoliyhteys, joka tapahtuu ilman suostumusta.

Lisäksi työryhmä on valmistellut muutoksia, joiden myötä nuoriin lapsiin kohdistuneet sukupuoliyhteydet olisivat rangaistavia raiskauksina. Tarkoitus on myös kiristää törkeiden lapsiin kohdistuvien rikosten vähimmäisrangaistuksia.

Kiireellisimpiä uudistustarpeita

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista on pidetty rikoslain kiireellisimpänä muutostarpeena.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander kommentoi viime kesänä, että edellinen kokonaisuudistus vuonna 1999 oli voimaan tullessaan jo valmiiksi vanhentunut tai ainakin vanhentui äkkiä.

– Mikä uudessa hallitusohjelmassa on nyt todettu ja mikä on oikeustieteilijöille ollut selvää jo varsin pitkään, on seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja sen syvällisempi ymmärtäminen. Se olisi mielestäni pitänyt jo aiemminkin ottaa huomioon paremmin, Melander sanoi STT:lle runsas vuosi sitten.

Seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistettiin viime hallituskaudella esimerkiksi nostamalla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta. Vähimmäisrangaistusten korotuksella on Melanderin mukaan merkittävämpi vaikutus.

– Vähimmäisrangaistuksen nosto nostaa tosiasiallisesti langetettavia rangaistuksia aina enemmän, sillä valtaosa tapauksista on siellä lievemmällä puolella.

Melander oli kokonaisuudistusta arvioineen oikeusministeriön työryhmän jäsen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja