Kansanedustajien kokema seksuaalinen häirintä eduskunnassa on vähentynyt edelliseen vaalikauteen verrattuna, selviää tänään julkaistusta Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksesta.
Eduskunnan tasa-arvoneuvoston teettämään kyselyyn vastanneista naispuolisista kansanedustajista 16,4 prosenttia ja miespuolisista kolme prosenttia raportoi kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa kuluvalla vaalikaudella. Kysely tehtiin vuoden 2022 aikana.
Lue lisää: Selvitys: Tasa-arvo edennyt eduskunnassa – silti naisedustajat kokevat miehiä enemmän epäasiallista käytöstä
Vuonna 2018 seksuaalisesta häirinnästä raportoineita oli 23,1 prosenttia nais- ja 20,4 prosenttia mieskansanedustajista.
Etenkin mieskansanedustajien kokema häirintä on siis kyselyn perusteella vähentynyt merkittävästi.
– Koronapandemian myötä fyysinen yhdessäolo ja epäviralliset illanvietot ovat olleet vähemmässä, ja nämä koettiin edustajien piirissä paikoiksi, joissa suurin riski häirinnälle on, tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola kertoo.
Muita syitä voivat Paavolan mukaan olla se, että seksuaalinen häirintä on ollut aiheena näkyvästi esillä, minkä vuoksi ymmärrys asiasta on parantunut.
Myös kyselyn toteutustapa voi vaikuttaa tuloksiin.
– Yhtenä selityksenä voi olla kyselytekninen asia. Ensimmäisessä (vuoden 2018) kyselyssä kysyttiin kuluvan vaalikauden kokemuksia, mutta monet haastatteluissa viittasivat vanhoihin tapahtumiin, joita on tapahtunut aiemmilla vaalikausilla, Paavola sanoo.
Tasa-arvoneuvoston varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) muistuttaa, että kyselyn otos on pienehkö.
– Kyselyssä ei kysytty, mitä on tapahtunut, joten jokainen on itse määritellyt, mitä häirintä on. Ihmiset määrittelivät sen hyvin erin tavoin.
– Viime selvityksen jälkeen tietoisuutta ja ohjeistuksia seksuaaliseen häirintään liittyen on parannettu. Luonnollisesti myös koronan aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, että esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia ei ole järjestetty, arvelee tasa-arvoneuvoston jäsen, kansanedustaja (kok.)
