Kansanedustajien kokema seksuaalinen häirintä eduskunnassa on vähentynyt edelliseen vaalikauteen verrattuna, selviää tänään julkaistusta Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksesta.
Eduskunnan tasa-arvoneuvoston teettämään kyselyyn vastanneista naispuolisista kansanedustajista 16,4 prosenttia ja miespuolisista kolme prosenttia raportoi kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa kuluvalla vaalikaudella. Kysely tehtiin vuoden 2022 aikana.
Lue lisää: Selvitys: Tasa-arvo edennyt eduskunnassa – silti naisedustajat kokevat miehiä enemmän epäasiallista käytöstä
Vuonna 2018 seksuaalisesta häirinnästä raportoineita oli 23,1 prosenttia nais- ja 20,4 prosenttia mieskansanedustajista.
Etenkin mieskansanedustajien kokema häirintä on siis kyselyn perusteella vähentynyt merkittävästi.
– Koronapandemian myötä fyysinen yhdessäolo ja epäviralliset illanvietot ovat olleet vähemmässä, ja nämä koettiin edustajien piirissä paikoiksi, joissa suurin riski häirinnälle on, tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola kertoo.
Muita syitä voivat Paavolan mukaan olla se, että seksuaalinen häirintä on ollut aiheena näkyvästi esillä, minkä vuoksi ymmärrys asiasta on parantunut.
Myös kyselyn toteutustapa voi vaikuttaa tuloksiin.
– Yhtenä selityksenä voi olla kyselytekninen asia. Ensimmäisessä (vuoden 2018) kyselyssä kysyttiin kuluvan vaalikauden kokemuksia, mutta monet haastatteluissa viittasivat vanhoihin tapahtumiin, joita on tapahtunut aiemmilla vaalikausilla, Paavola sanoo.
Tasa-arvoneuvoston varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) muistuttaa, että kyselyn otos on pienehkö.
– Kyselyssä ei kysytty, mitä on tapahtunut, joten jokainen on itse määritellyt, mitä häirintä on. Ihmiset määrittelivät sen hyvin erin tavoin.
– Viime selvityksen jälkeen tietoisuutta ja ohjeistuksia seksuaaliseen häirintään liittyen on parannettu. Luonnollisesti myös koronan aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, että esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia ei ole järjestetty, arvelee tasa-arvoneuvoston jäsen, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 125 kansanedustajaa, eli vastausprosentti oli 62,5.
Lisäksi seurantatutkimusta varten haastateltiin 17 nais- ja 17 mieskansanedustajaa, jotka edustivat eri eduskuntaryhmiä, vaalipiirejä, ja ikä- ja kokemusryhmiä.
Seksististen viestien viljely vähentynyt
Myös kielenkäyttö eduskunnassa on kyselyn perusteella siistiytynyt jonkin verran. Vuoden 2022 kyselyssä naisista 66 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia kertoi joskus kuulleensa kansanedustajakollegojen kertovat seksistisiä viestejä.
Vuonna 2018 osuudet olivat 77 ja 71 prosenttia.
Muita epäasiallisen kohtelun muotoja kuin seksistisiä vitsejä tai seksuaalistä häirintää raportoitiin vuoden 2022 kyselyssä lähes yhtä usein tai useammin kuin vuoden 2018 kyselyssä.
Valiokuntien tasa-arvo kohentunut
Tasa-arvoneuvoston mukaan näkyvimmät muutokset vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna ovat tapahtuneet valiokunnissa.
Valiokuntien puheenjohtajista ennätysmäärä on nyt naisia, ja historiallisen suuri osa, 59 prosenttia valiokunnista on sukupuolten edustuksen osalta tasapainossa niin, että miesten ja naisten osuudet ovat 40–60 prosenttia.
Tasa-arvoneuvosto kuitenkin muistuttaa raportissaan, että naisedustajat kokevat kansanedustajan työssä enemmän paineita, ja he kohtaavat miehiä useammin erilaisia epäasiallisen ja häiritsevän käytöksen muotoja eduskunnassa.
Naiset myös pohtivat miehiä useammin kansanedustajan tehtävästä luopumista.
MTV Uutiset Live 22.6.2022: Häirintätapaus eduskunnassa puhutti viimeksi kesällä. Suomela kommentoi hänestä otettua salakuvaa: "Tässä on ylitetty vähintään sopivuuden rajat"
7:55
