Savon Sanomat: Entisissä kouluissa majailevat nyt vauvat, vanhukset ja marjanpoimijat

Vanhoja kyläkouluja käytetään Itä- ja Pohjois-Suomessa yleisesti kylätaloina. Uudellamaalla ne ovat taas hyvin usein yksityiskäytössä. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta.

Vanhan koulun uusi käyttö riippuu koulun sijainnista, kertoo Itä-Suomen yliopiston maaseutupolitiikkaan erikoistunut dosentti Silva Tedre Savon Sanomien haastattelussa.

– Uudellamaalla vanhat koulut ovat hyvin usein yksityiskäytössä, ja sieltä löytyy esimerkiksi taiteilijakoteja. Joissakin kunnissa kouluja on paljon sosiaali- ja terveysalan laitoksina, kuten hoivakoteina, Tedre kertoo.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on myös tyypillistä, ettei kyläyhteisön käyttöön rakenneta juuri uudisrakennuksia. Siksi käyttöön otetaan entiset koulut, nuorisoseurantalot ja muut vastaavat rakennukset.

Tedre johtaa parhaillaan tutkimusta, jossa on tarkasteltu muun muassa hyvinvointipalveluja ja kyläkoulujen uutta käyttöä ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Tutkimus ilmestyy elokuussa.

Vanhan koulun voi saada omaksi pikkurahalla

Leader-ryhmä Veturin toiminnanjohtaja Sari Hyttinen kertoo Savon Sanomissa, että monet kyläyhdistykset tai nuorisoseurat ovat hankkineet kouluja omistukseensa hyvin pienillä investoinneilla.

– Yhdellä kylällä on esimerkiksi säännöllisesti kokoontuva porinapiiri, jossa valitaan jokin teema, jonka pohjalta sitten keskustellaan, Hyttinen selvittää.

"Kylätalot tuovat turvallisuutta"

Tutkimuksessa löytyi entisille kouluille yli 60 erilaista käyttötarkoitusta, esimerkiksi kansalaisopiston kurssit, vanhusten kerhot, pitopalvelu, vuokrattavat juhlatilat ja vuokra-asunnot ja terveydenhoitajan piste.

Lisäksi kouluilla saattaa toimia parina iltana kunnan ylläpitämä kirjasto.

Uusi suuntaus ovat kylät, jotka julkisen vallan vetäytyessä ovat itse lähteneet rakentamaan palveluita. Tämä edellyttää, että kylässä asuu vielä nuoria sukupolvia. Yksi esimerkki on Selkien kylä Pohjois-Karjalassa, jonne kyläläiset ovat käytännössä talkoovoimin perustaneet yksityisen päiväkodin.

Kylätaloja on vuokrattu marjanpoimijoiden majoitustiloiksikin.

Eteläisen Pohjois-Savon leader-ryhmä Mansikan toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaari kertoo huomauttaa, että kylätalot ovat merkittäviä myös turvallisuuden kannalta. Niihin voidaan esimerkiksi evakuoida ihmisiä pitkien sähkökatkojen tai muiden poikkeustilojen aikana. 

Lue myös:

    Uusimmat