Verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö koskettaa joka vuosi noin 300 miljoonaa lasta ympäri maailman, selviää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän FATF:n tuoreesta raportista.
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä verkossa voidaan torjua tehokkaimmin seuraamalla rahavirtoja, FATF arvioi.
FATF kertoo raportissaan esimerkkitapauksia, joissa hyväksikäyttäjä on saatu kiinni rahaliikennettä seuraamalla.
Lähin esimerkkitapaus tulee naapurimaastamme Norjasta.
Rahan jäljet johtivat Norjasta Filippiineille
Norjan poliisi sai ilmoituksen epäillystä verkossa tapahtuvasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Ilmoituksen mukaan Norjassa oleva henkilö on maksanut livestriimistä, eli verkossa tapahtuvasta suorasta lähetyksestä, jossa alle 14-vuotiasta lasta käytetään hyväksi.
Norjan viranomaiset tutkivat ilmoituksen perusteella epäillyn tietotekniset laitteet.
Epäillyn puhelimesta, tietokoneista ja lukuisista pikaviesteistä kävi ilmi, että ilmoituksen tiedot pitivät paikkaansa. Poliisi löysi todisteita siitä, että henkilö maksoi livestriimistä, jossa Filippiineillä sijaitsevaa lasta käytettiin seksuaalisesti hyväksi.
Henkilö sai rikoksesta 14 vuoden vankeusrangaistuksen. Hänet tuomittiin lisäksi maksamaan yhteensä 42 000 euroa vahingonkorvauksia kahdelle uhrille.
Norjan viranomaiset jakoivat tietonsa Filippiinien virkavallan kanssa. Lopputuloksena Filippiinien poliisi pidätti ainakin viisi henkilöä, jotka mahdollistivat livestriimauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön verkossa.
Ilmoitus epäillystä rikoksesta tuli Norjan viranomaisille lastensuojelujärjestö NCMEC:ltä. Kyseessä on Yhdysvaltain kongressin vuonna 1984 perustama voittoa tavoittelematon organisaatio. Järjestö ylläpitää muun muassa vihjelinjaa, johon voi ilmoittaa epäillystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Lue myös: Poliisi paljasti satoja seksuaalirikoksia suuroperaatiossa – epäillyt eri puolilta Suomea
Hälytysmerkkejä rahaliikenteessä
Suomen valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa kerrotaan FATF:n raportista.
Valtiovarainministeriö huomauttaa, että pankit ja muut finanssialan toimijat voivat auttaa viranomaisia havaitsemaan epäilyttäviä rahavirtoja.
FATF listaa selvityksessään rahaliikenteeseen liittyviä merkkejä, jotka voivat viitata verkossa tapahtuvaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. FATF kuitenkin huomauttaa, ettei yksittäisistä merkeistä voi vetää johtopäätöksiä rikollisesta toiminnasta – epäillyt rikokset tulee aina ilmoittaa viranomaisille, joka tutkii asiaa.
Raportissa tarkastellaan kahdenlaista lasten hyväksikäyttöä verkossa – suoria verkkolähetyksiä ja lisäksi taloudellista kiristämistä lapsista kuvatulla materiaalilla.
Verkossa tapahtuvaan lasten hyväksikäyttöön liittyy usein tunnettujen rahansiirtopalveluiden käyttö.
Näitä ovat esimerkiksi PayPal ja Aasiassa toimiva monipalvelu Grab-sovellus. Tilillä voi myös olla paljon maksutapahtumia, jotka liittyvät pelialustoihin ja sosiaalisen median palveluihin, kuten Instagramiin, Tiktokiin sekä Facebookin.
Yksi hälytysmerkeistä voi olla siirrettävien rahasummien suuruudet, etenkin tasasuuruiset maksutapahtumat, jotka ovat määrältään 10–200 euron välillä. FATF:n mukaan hyväksikäyttötapauksissa liikkuvat summat ovat yleensä alle 500 euroa, mutta yksittäistapauksissa jopa 1500 euroa.
Rahasiirrot sijoittuvat usein myöhäisiltaan, yöhön tai varhaiseen aamuun. Selvityksestä käy ilmi, että rahasiirrot tapahtuvat yleensä iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä. Siirtoja tapahtuu epäsäännöllisin väliajoin, mutta usein toistuvasti saman päivän aikana tai peräkkäisinä päivinä. Maksutapahtumia voi olla pitkältäkin ajanjaksolta.
Rahasiirrot saatetaan naamioida hyväntekeväisyydeksi. Siirtoja voidaan kuvailla esimerkiksi koulumaksuiksi tai taloudelliseksi tueksi erilaisiin tarkoituksiin, kuten vaatteisiin, leluihin, asumiseen tai sairaanhoitoon.
Lue myös: Teki 74 seksuaalirikosta lapselle, sai yli 10 vuoden tuomion – myös muita uhreja
Lapsiin kohdistuvat verkkovälitteiset seksuaalirikokset kasvussa myös Suomessa
FATF:n raportissa ei käsitellä aihetta Suomen osalta. Suomi on ollut FATFin jäsen vuodesta 1991.
MTV Uutiset yritti artikkelia varten saada poliisilta haastattelun Suomen näkökulmasta aiheeseen. Puhelimessa aihetta avatessa poliisi pyysi saada kysymykset kirjallisina, jotta voisi tarkistaa, mitä aiheesta toimittajalle voi kertoa. MTV Uutiset toimitti poliisille haastattelukysymykset kirjallisena, muttei artikkelin julkaisuun mennessä saanut vastausta.
Vuonna 2022 julkaistun teoksen Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan (Lehtinen, Rossi) mukaan suurin osa verkkovälitteisistä lapsiin kohdistuvista seksuaaliväkivallan teoista jää viranomaisilta piiloon.
Poliisin tilastojärjestelmän mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttöön liittyvät rikokset ovat kasvaneet joka vuosi. Vuonna 2022 ilmoitettuja rikoksia oli 2 286, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 3 043. Julkisista tilastoista ei selviä, kuinka suuri osuus tapauksista on verkkovälitteisiä, määrä on kuitenkin poliisin nettisivujen mukaan kasvava.
Vuonna 2022 poliisilla oli tutkittavana 963 lapsia seksuaalisesti esittävään kuvamateriaaliin liittyvää rikosta.
– Teot kohdistuvat sekä tyttöihin että poikiin ja niitä tapahtuu kaikilla netin alustoilla, joita lapset käyttävät, poliisin nettisivuilla sanotaan.
Poliisi huomauttaa, että ilmoittaminen on tärkeää tapauksen vakavuusasteesta riippumatta. Ilmoituksia epäillystä rikoksista voi tehdä poliisille esimerkiksi nettivinkki-toiminnon avulla.
– Varhainen ilmoittaminen voi estää useita tekoja ja pysäyttää jo käynnissä olevat tapahtumat, poliisin nettisivuilla kerrotaan.