Satakunta maata allekirjoitti rypäleasekiellon - Suomi odottaa

Sopimuksen laatiminen käynnistettiin Norjan aloitteesta viime vuonna ja viimeisteltiin yli sadan maan kesken Dublinissa viime toukokuussa.

Osa sopimukseen sitoutuvista maista aikoo allekirjoittaa sen vasta myöhemmin YK:n päämajassa New Yorkissa. Sopimus tulee voimaan puoli vuotta sen jälkeen kun 30 maata on ratifioinut sen. Norjan hallitus toivoo, että sopimus saadaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella.

- Tämä on yksi hyvin harvoja kertoja historian aikana, kun kokonainen asetyyppi kielletään, Thomas Nash Cluster Munitions Coalition (CMC) -järjestöstä sanoi. CMC on noin kolmensadan kiellon puolesta taistelleen järjestön kattojärjestö.

Suomi ei allekirjoita sopimusta toistaiseksi. Muiden kieltäytyjien joukossa ovat muun muassa Israel, Kiina, Intia, Pakistan, Venäjä ja Yhdysvallat.

Yhdysvaltojen mukaan sopimus on liian laaja ja vaarantaa amerikkalaissotilaat. Barack Obaman valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on kuitenkin saanut monet toivomaan, että amerikkalaiset liittyvät sopimukseen myöhemmin. Obama äänesti kaksi vuotta sitten senaatissa rypälepommeja vastaan.

Lähes kaikki uhrit siviilejä

Aktivistien mukaan Oslon sopimus on tärkeä siitä huolimatta, että monet rypälepommien suurimmista tuottajista eivät siihen sitoudu. Heidän mukaansa sopimus leimaa pommit niin, ettei niitä vastaisuudessa haluta käyttää.

Joko lentokoneesta pudotettavat tai maasta ammuttavat rypälepommit räjähtävät ilmassa pudottaen satoja pienempiä ammuksia, jotka levittäytyvät laajalle alueelle. Räjähtämättä jääneet ammukset aiheuttavat hengenvaaran siviileille jopa vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeen.

Handicap International -järjestön mukaan rypälepommien räjähdyksissä on reilun 40 vuoden aikana kuollut tai vammautunut noin 100 000 ihmistä. Lähes kaikki uhrit ovat olleet siviilejä ja yli neljäsosa lapsia.

(MTV3-STT)