Sankaritoimittaja vai vaarallinen rikollinen? Ison-Britannian oikeus pohtii, luovutetaanko Wikileaks-Assange Yhdysvaltoihin

1:19

Toimittajajärjestöjen mukaan Assangen luovutus olisi iso ennakkotapaus, joka uhkaisi sanan- ja lehdistönvapautta.

Yksi 2010-luvun kiistellyimmistä hahmoista astuu maanantaina oikeuden eteen, kun Lontoossa alkaa oikeudenkäynti Wikileaks-vuotosivuston perustajan Julian Assangen luovuttamisesta Yhdysvaltoihin.

Kannattajilleen Assange, 48, on sankaritoimittaja, sananvapauden puolustaja ja totuuksien paljastaja. Vastustajiensa mukaan hän on vaarallinen kansainvälinen rikollinen, jonka julkaisemat tiedot ovat vaarantaneet jopa kokonaisten valtioiden turvallisuuden.

Yhdysvallat on nostanut Assangea vastaan yhteensä 18 syytettä, suurimman osan vakoilulain nojalla. Jos Assange päätyy Yhdysvaltoihin ja siellä oikeuteen, häntä uhkaa enimmillään 175 vuoden vankeustuomio.

Syytteet liittyvät satoihintuhansiin salaisiksi määrättyihin Yhdysvaltojen asevoimien asiakirjoihin, jotka Wikileaks julkaisi vuonna 2010. Osassa julkaisuista Wikileaks teki yhteistyötä nimekkäiden kansainvälisten uutismedioiden, kuten New York Timesin ja Guardianin kanssa.

Asiakirjoista paljastui muun muassa, että Afganistanin sodassa oli kuollut siviilejä paljon kerrottua enemmän ja että amerikkalaiset olivat katsoneet sormiensa läpi tapauksia, joissa irakilaissotilaita oli epäilty kidutuksesta. Yksi suurimmista kohuista nousi videosta, jolla Yhdysvaltojen taisteluhelikopterit tappavat yli kymmenen ihmistä, mukaan lukien kaksi uutistoimisto Reutersin työntekijää.

Luovutus voisi vaientaa muita vuotajia

Sananvapaus- ja ihmisoikeusryhmien mukaan Assangen luovutus Yhdysvaltoihin olisi vaarallinen ennakkotapaus, joka vaikeuttaisi tietovuotajien asemaa sekä uhkaisi sanan- ja lehdistönvapautta.

– Jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin, sillä on todennäköisesti vaientava vaikutus kaikkiin niihin, jotka pitävät velvollisuutenaan julkaista erilaisiin väärinkäytöksiin liittyviä tietoja, mikä puolestaan rajoittaa yleisön oikeutta saada totuudenmukaista tietoa. Assangen luovutusoikeudenkäynti on siksi myös sananvapauskysymys, sanoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.

Samaa sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

– Demokratiaan ja sanan- sekä lehdistönvapauteen kuuluu myös lähde- ja vuotosuoja. Ne kattavat Wikileaksin toiminnan siitä huolimatta, onko toimittaja-termi Assangen tapauksessa hyvä vai ei. Vuotajien täytyy pystyä tuomaan julkisuuteen mahdollisia väärinkäytöksiä tai rikoksia ilman, että siitä joutuu vastuuseen, Patomäki sanoo.

"Kansalliseen turvallisuuteen voi vedota aina"

Yhdysvaltojen mukaan vuodetut tiedot vaaransivat sen kansallisen turvallisuuden sekä joukon amerikkalaisten kanssa yhteistyötä tehneitä ihmisiä muun muassa Irakissa ja Afganistanissa. Patomäki sanoo, että se mikä on oikeutettua salailua, on aina veteen piirretty viiva.

– Kansalliseen turvallisuuteen voi vedota aina, ja minkä tahansa asian voi tulkita kansallisen turvallisuuden kysymykseksi. Jos asiaa käsiteltäisiin reilussa oikeudenkäynnissä, kysymys koskisi sitä, onko olemassa jotain todisteita siitä, että jokin tietty Wikileaksin julkaisu olisi suoraan vaarantanut jonkun ihmisen turvallisuutta.

Patomäen mukaan Wikileaksia ja Assangea vainotaan aivan eri syystä.

– Vainon peruste on se, että ne ovat tuoneet julkisuuteen paljon sellaisia asioita, joita vallat eivät halua julki.

Seksuaalirikoksistakin epäilty Assange on vaikea sankari

Monien on vaikea sovitella sankarinviittaa Assangen ylle tämän persoonan ja henkilökohtaisten kohujen takia. Assange tunnetaan erikoisena ja hankalanakin ihmisenä, jota esimerkiksi hänen entinen ystävänsä ja Wikileaksin entinen kakkosmies Daniel Domscheit-Berg on kuvaillut epävakaaksi, vainoharhaiseksi ja vallanhimoiseksi despootiksi.

Vuonna 2010, vain muutama kuukausi Wikileaksin suurvuodon jälkeen, kaksi naista teki Ruotsissa rikosilmoituksen Assangesta. He syyttivät Assangea raiskauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Välttääkseen luovutuksen Ruotsiin Assange sulkeutui vuosiksi Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön, ja tuona aikana rikostutkinnat kuivuivat kasaan.

Ecuador hääti Assangen lopulta viime vuoden huhtikuussa. Ecuadorin presidentin Lenin Morenon mukaan Assange oli muun muassa kohdellut lähetystön työntekijöitä huonosti ja uhkaillut heitä.

Wikileaks on kautta linjan kiistänyt Assangea vastaan esitetyt syytökset.

Clintonin sähköpostivuoto kirvoitti kysymyksiä Venäjä-suhteesta

Viime vuosina kysymyksiä on herättänyt myös Wikileaksin suhde Venäjään. Sivusto julkaisi vuonna 2016 ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja suuren määrän demokraattisen puolueen sähköposteja, jotka se oli saanut venäläisiltä.

Patomäki ei usko väitteitä, että Wikileaks olisi Venäjän työkalu.

– Wikileaks on vuotosivusto, ja se julkaisee alkuperäisiä, muualla julkaisemattomia aineistoja. Vuotosivuston kannalta ei ole oleellista, mistä aineistot ovat tulleet.

Hän huomauttaa, että ylivoimaisesti suurin osa Wikileaksin julkaisemasta aineistosta on peräisin muualta kuin Venäjältä.

– Olisi myös eri asia, jos olisi jotain näyttöä siitä, että Venäjältä tullut aineisto olisi ollut jotenkin väärennettyä: jos esimerkiksi (Hillary) Clintonin sähköpostit eivät olisi olleet hänen itsensä kirjoittamia. Tai jos Assangella olisi jokin poliittinen diili (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin hallinnon kanssa. Mitään todisteita kummastakaan asiasta ei tietääkseni ole.

Mäkelä korostaa, että oikeudenkäynnissä tällaiset asiat eivät ole tuomiolla.

– Assangen toiminnasta ja hänen eri aikoina esittämistään mielipiteistä voidaan perustellusti olla montaa eri mieltä, mutta siitä ei nyt ole kysymys. Kysymys on siitä, voidaanko salaisten tietojen luovuttamista medialle pitää vakoiluna ja voidaanko tällaisilla syytteillä uhkaamalla rajoittaa sananvapautta.

Onko oikeudenmukainen oikeudenkäynti mahdollinen?

Muun muassa YK:n kidutuksen vastaisen työn erityisasiantuntija Nils Melzer on varoittanut, ettei Assange välttämättä saa Yhdysvalloissa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Mäkelän mukaan keskeinen ongelma on se, minkä lain nojalla oikeutta käytäisiin.

– Assangea uhkaa enimmillään 175 vuoden vankeus, kun syytteiden perustana on vakoilua koskeva Espionage Act, joka on säädetty sodanajan oloja silmälläpitäen. Se ei ole reilua, Mäkelä sanoo.

Myös Britannian, Ecuadorin ja Ruotsin toimintaa on arvosteltu.

– Jos ajatellaan Britannian viranomaisten toimintaa Assangen tapauksessa, se on ollut hyvin puolueellista. He olivat esimerkiksi valmiita maksamaan suuria summia siitä, että Assange pysyi Ecuadorin lähetystössä, Patomäki sanoo.

Kun Assange oli häädetty suurlähetystöstä ja pidätetty, hänet tuomittiin liki vuoden vankeuteen aiempien takuuehtojensa rikkomisesta. Patomäen mukaan rangaistus oli täysin suhteeton siihen nähden, mitä vastaavasta yleensä Britanniassa tuomitaan.

– Jutun tuomari vielä sanoi, että Assange on narsisti, joka ei pysty näkemään omien intressiensä ulkopuolelle. Minusta tällainen lausunto tuomarin suusta ei kerro puolueettomasta oikeudenkäynnistä, vaan poliittisesta vainosta.

Paljastukset johtaneet päinvastaiseen lopputulokseen

Ovatko Wikileaksin paljastukset sitten muuttaneet maailmaa? Patomäen mukaan kyllä, mutta aivan toiseen suuntaan kuin mitä Wikileaks tavoitteli.

– Jos tapahtumat sijoittaa maailmanhistorian laajempaan prosessiin, lopputulos on itse asiassa paljon huonompi maailma kuin se, jossa Wikileaks aloitti toimintansa (vuonna 2006). Wikileaksin tahattomana vaikutuksena on ollut julkisuusperiaatteen kaventuminen, kun maailma on siirtynyt konservatiivisempaan ja militaristisempaan suuntaan. Se on täysin päinvastainen lopputulos kuin mitä alun perin tavoiteltiin, Patomäki sanoo.

Myös Wikileaksin paljastamat rikokset näyttävät jääneen unohduksiin.

– Wikileaks on paljastanut monia rikoksia, esimerkiksi hyökkäyksiä ja kidutustapauksia Irakin sodassa. Ne olisivat voineet johtaa oikeudenkäynteihin vääryyksiä tehneitä ihmisiä vastaan, mutta tietääkseni näin ei ole käynyt yhdessäkään tapauksessa. Sen sijaan jokainen tapaus on johtanut Wikileaksin syyttelemiseen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja