Salaperäisyyden verho väistyi entisten sotilassaarten yltä – päivittäin 1000 vierailijaa

Kävijät ovat myös heti löytäneet nämä historioitsija Jarmo Niemisen keisarin perinnöksi luonnehtimat saaret. Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat olleet yleisölle avoinna nyt kolmisen viikkoa, ja päivittäin niihin on tutustunut tuhatkunta vierailijaa.

Metsähallitus odottaa, että tämän vuoden kävijämäärä nousee noin 100 000:een.  

Yleisön pysyttävä merkityillä reiteillä

-Vesiliikenne Vallisaareen lähtee Kauppatorilta (joka päivä 4.9. asti, viikonloppuisin 5.-18.9.)  

-Kuninkaansaareen pääsee Vallisaarelta kävellen aallonmurtajamaista kannasta pitkin.

-Merkityt reitit: Aleksanterin kierros (3 km) ja Kuninkaansaaren kierros (2,5 km).  

-Rantautuminen, yöpyminen ja liikkuminen kielletty kello 22-06.  

-Vallisaaren eteläosa on suljettu vaarallisten rakenteiden takia.  

-Rantautumisessa suositellaan Vallisaaren retkisatamaa sekä melojille lisäksi Torpedolahden retkisatamaa sekä Vallisaaren päälaituria ja Luotsitalon vieressä olevia hiekkapoukamia.  

-Uiminen Vallisaaren lammessa on kielletty, koska sen pohja on täynnä romua.  

-Koirat on pidettävä kytkettyinä, ja niiden jätökset kerättävä.  

-Vallisaaren ja Kuninkaansaaren omistaa valtio, mutta niitä hallinnoi Metsähallituksen luontopalvelut.  

Vallisaaren luonto on varsin monimuotoista. Saaren valleilla ja avoimilla pihoilla voi tavata monia perinneympäristöjen kasveja, esimerkiksi mäkikauran ja ketoneilikan. Vallisaari toimii kotina tuhannelle perhoslajille, joista yli sata on uhanalaisia tai harvinaisia. Niin ikään siellä asustaa monia rauhoitettuja lepakoita.  

Turvallisuussyistä ja saaren herkän luonnon takia vierailijat ohjataan merkityille reiteille.  

– Ihmiset ovat noudattaneet tätä tosi hyvin, koska he ovat olleet luonnosta kiinnostunutta väkeä. Kesän edistyessä valvontaa myös parannetaan, kertoo Metsähallituksen tiedottaja Tiina Grahn.  

Varmuuden vuoksi on joitakin arkoja jäkäläalueita rajattu niin, etteivät ihmiset pääse niitä tallaamaan.

Kruunupäiden visiittejä

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren menneisyyttä leimaavat Suomenlinnan tavoin sodat ja sotilaat sekä hallitsijat.  

Suomenlinnan tunnusmerkkinä pidetään Kuninkaanporttia, joka rakennettiin paikalle, johon Ruotsin kuningasta Adolf Fredrikiä kuljettanut alus ankkuroitiin tämän tutustuessa linnoituksen rakennustöihin vuonna 1752.  

Porttiin kiinnitettyyn marmoritauluun linnoitustöiden johtaja Augustin Ehrensvärd hakkautti tekstin, joka suomeksi käännettynä kertoo: "Jälkimaailma, seiso tällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun."  

Vallisaaren keskuskalliolla on vuosina 1863-1864 valmistunut patteri, joka tunnetaan Aleksanterinpatterina. Nimitys juontaa juurensa vuoteen 1876, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili saarella.  

Kuninkaansaari ei ole pekkaa pahempi. Sen pohjoisniemen kallioon on kirjoitettu viesti, joka suomennettuna kuuluu: "Tällä kentällä Hänen Kunink. Majest. Kuningas Kustaa III suvaitsi seurata meriharjoituksia kesäkuussa 1775."  

Lehtikuva

Surullisia vaiheita

Saariin liittyy myös traagisia tapahtumia. Heinä-elokuun vaihteessa 1906 oloihinsa tyytymättömät venäläiset sotilaat nousivat upseeristoa vastaan Viaporissa. Kapinallisia riensi auttamaan myös suomalaisia punakaartilaisia.  

Kapina epäonnistui, ja siihen syyllistyneitä rangaistiin ankarasti. Kolmisenkymmentä kapinan johtajiksi nimettyä teloitettiin, lähes 130 sai kymmenen vuoden kuristushuonerangaistuksen ja lähetettiin Moskovaan Butyrkan vankilaan. Lisäksi yli 700 määrättiin vuosiksi vankilaan tai kurikompanioihin.  

Turun hovioikeudessa tuomittiin noin 80 suomalaista kuristushuonerangaistukseen.  

Vuonna 1918 Suomenlinnassa toimi punavankien vankileiri. Pahimmillaan siellä oli noin 10000 vankia. Heistä tauteihin ja nälkään kuoli yli 1500.

Nykyisen ravintola Walhallan sisäänkäynnin edessä oli paikka, jossa teloitettiin 71 vankia.  

Vankileirin muistomerkki on Isolla Mustasaarella lähellä lauttarantaa.