Saksassa poliittinen ilmapiiri on vaalien alla kiristynyt. Viime viikkoina maassa on koettu useita poliitikoihin kohdistuneita väkivallantekoja. Laitaoikeiston noususta näyttää tulevan keskeinen vaaliteema.
– Käytännössä kaikkia muita paitsi laitaoikeistoa vastaan on viime aikoina hyökätty. Olen itsekin ollut aika shokissa tästä, professori Miriam Hartlapp sanoo MTV:lle.
Hartlappin haastattelun jälkeen myös kaksi laitaoikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) edustajaa sai lieviä vammoja heitä vastaan tehdyssä hyökkäyksessä.
Hartlapp työskentelee Berliinin vapaan yliopiston Otto Suhr -instituutissa, joka on Saksan arvostetuin politiikan tutkimuksen laitos.
Erityisesti hyökkäyksiä on kohdistunut vihreiden ja sosiaalidemokraattien (SPD) poliitikoihin.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Dresdenissä neljä 17–18-vuotiasta pahoinpiteli SPD:n europarlamentaarikko Matthias Ecken, kun tämä kampanjoimassa. Ecken vammat vaativat leikkaushoitoa sairaalassa.
Poliisin mukaan ainakin yhdellä epäillyistä on kytköksiä äärioikeistoon.
Dresdenissä myös vihreiden edustajien kimppuun on käyty. Ennen yhtä välikohtausta epäillyt olivat poliisin mukaan huudelleet Heil Hitler -tervehdyksiä.
Toissa keskiviikkona Berliinin entistä pormestaria Franziska Giffeytä (SPD) lyötiin kovalla esineellä pään ja niskan seudulla. Giffey tarvitsi hoitoa sairaalassa.
Poliisin edustajan mukaan hyökkäyksiä poliitikkoja kohtaan tapahtui viime vuoden aikana lähes kolme tuhatta ja tänä vuonna luku tullaan todennäköisesti ylittämään. Lukuun lasketaan väkivallan lisäksi verbaaliset hyökkäykset ja omaisuuden rikkominen.
Useiden puolueiden poliitikot ovat syyttäneet poliittisen väkivallan lisääntymisestä AfD:n nousua.
Muut kampanjoivat laitaoikeiston nousulla
Professori Miriam Hartlapp kertoo MTV:lle, että Saksassa eurovaalikeskusteluissa on puhuttu paljon kansallisen politiikan kysymyksistä varsinaisten EU-kysymysten sijaan.
– Paljon puhutaan kansallisessa politiikassa pinnalla olevista asioista, kuten maahanmuutosta sekä puolustuksesta ja turvallisuudesta. Niistä puhutaan vain osittain EU-kontekstissa, Hartlapp kertoo.
– Näiden vaalien erityispiirre on se, mikä näkyy esimerkiksi kampanjasloganeissa, että useat Saksan puolueet yrittävät mobilisoida äänestäjiä laitaoikeistoa vastaan.
Saksan historian takia keskustelu laitaoikeiston noususta ja yhteistyöstä sen kanssa resonoi maassa erityisellä tavalla.
Yhteistyötä EU-parlamentin laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa vaalien jälkeen ovat väläyttäneet muun muassa EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Molemmat ovat saksalaisia kristillisdemokraatteja.
Saksan AfD kuuluu EU:ssa radikaalimpaan ja Venäjä-mielisempään ID-ryhmään.
Kannatusmittausten mukaan kristillisdemokraatit tulee voittamaan eurovaalit Saksassa selvästi. Laitaoikeistolaisen AfD:n nousua gallup-kakkoseksi selittävät professori Hartlappin mukaan monet tekijät, kuten keskustavasemmistolaisen hallituksen epäsuosio, elinkustannusten nousu ja turvapaikanhakijamäärien kasvu vuoden 2015 tasolle.
"Tutkijan näkökulmasta huolestuttavaa"
Viime EU-vaalien ykkösteemaksi nousi ilmastonmuutos ja vihreät oli suurin voittaja Saksassa. Tällä kertaa se ei ole noussut agendalle samalla tavalla.
Eurobarometrin mukaan saksalaiset pitävät vaalien tärkeimpänä teemana turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Hartlappin mukaan keskusteluja aiheesta on käyty pitkälti kansallisella tasolla.
– Tämä on aika ymmärrettävää, sillä EU:n mandaatti näissä asioissa on suhteellisen pieni verrattuna jäsenvaltioihin ja Natoon.
Hartlappin mukaan Saksan hallituspuolueille teeman käsittely on vaaleissa haastavaa, sillä turvallisuusasioissa omistajuuden koetaan olevan oikeistolla. Kristillisdemokraatit johtaa kanntusmittauksia ylivoimaisesti.
Lisäksi hallituksella on ollut vaikeuksia puhua esimerkiksi Ukrainan tukemisesta yhteisellä äänellä. Liberaalit ja vihreät ovat halunneet painaa kaasua, kun SPD:tä edustava liittokansleri Olaf Scholz on jarrutellut joissakin kysymyksissä.
Hartlappin mukaan Euroopan maissa on melko yleistä, että vaalikeskusteluja käydään vain vähän varsinaisista EU-aiheista. Hän toivoisi debattia esimerkiksi ilmastotoimista, unionin tulevaisuudesta ja sisämarkkinoiden kehittämisestä.
– Politiikan tutkijan näkökulmasta on huolestuttavaa, jos suuri osa äänestäjistä tekee päätöksensä vain sen perusteella, mitä oman maan hallitus on tehnyt kansallisessa politiikassa.
Juttua muokattu 17.5. klo 23.16: Lisätty tieto AfD:n edustajiin kohdistuneesta hyökkäyksestä, joka ei ollut tiedossa professori Hartlappin haastattelun aikaan.