Työmarkkinajärjestöjen edustajat kritisoivat julkisen sektorin tapaa hoitaa potilaita. Asiantuntijalääkäreiden mukaan terveydenhuoltoon saataisiin lisää tehokkuutta sujuvoittamalla tiedonkulkua ja vähentämällä päällekkäistä työtä. Työterveydenhuollon asiakasmaksut he tyrmäävät.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää ehdotti MTV Uutisille, että työterveyshuollon kysyntää voitaisiin laskea sillä, että ihmiset maksaisivat vastaanottokäynneistään samaan tapaan kuin työttömät ja eläkeläiset käydessään terveysasemalla.
Kankaanpään mukaan osa lääkäreistä voisi sen seurauksena siirtyä julkiselle sektorille lyhentämään pitkiä hoitojonoja.
Lue myös: Työterveyshuoltoon ehdotetaan asiakasmaksuja – toiveena lisälääkäreitä terveysasemille
Työmarkkinajärjestöt tyrmäävät ehdotuksen.
– Työntekijät maksavat jo sairausvakuutusmaksua, jossa he maksavat tästä palvelusta. Työpanoksen menetys on merkittävä, noin 400 euroa päivässä, jos ollaan hoitojonoissa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.
Lääkärit toivovat, että terveyskeskuksissa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mihin työaika käytetään.
– Kun koko ajan kohtaat uusia ammattilaisia, suuri osa vastaanoton ajasta menee siihen, että perehdytään aikaisempiin potilaskertomuksiin ja potilaan tilanteeseen. Aikaa menee hukkaan kun hoidolla ei ole jatkuvuutta, toteaa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
MTV Uutisten haastattelemien asiantuntijalääkäreiden toiveena on maksujen sijaan tiedonkulkuongelmien purkaminen ja päällekkäisen työn karsiminen.
– Saman työn tekee usea eri ammattilainen. Ensin sairaanhoitaja haastattelee, kun pyrit perusterveydenhuoltoon, ja kirjaa tiedot ja se vie aikaa. Sen jälkeen lääkärin vastaanotolla haastatellaan ja kirjataan osin samat asiat, Työläjärvi sanoo.
– Jos työterveydessä ei pystytä hoitamaan asiaa loppuun asti ja henkilö siirtyy perusterveydenhuoltoon, saatetaan aloittaa asia alusta. Eli päällekkäisyyttä ja turhaa tutkimista tehdään, toteaa Rytivaara.
Sairaus voi jäädä myös tyystin hoitamatta.
– Puolella yli 40-vuotiaista on joku kansanterveyssairaus, joka jää usein hoitamatta sen takia, ettei ole varaa sitä hoitaa, esimerkiksi ostaa lääkkeitä. Erityisen tärkeää on, että päästään vastaanotolle.