Saako Suomi suoran kisapaikan ja pelataanko EM-jalkapalloa Tampereella? Palloliiton pomo Ari Lahti vastasi kuumiin kysymyksiin

LUE MYÖS: Suomi hakee jalkapallon naisten EM-kisoja muiden Pohjoismaiden kanssa – "Tarkoituksena on tehdä vahvin mahdollinen hakemus"

Suomen lisäksi EM-kisahankkeessa mukana ovat Tanska, Ruotsi ja Norja. MTV Urheilu tavoitti Kööpenhaminasta juuri Suomeen matkalla olleen Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden kommentoimaan uutista.

Lahden mukaan päätös neljän maan yhteishausta tehtiin tänään perjantaina. Aiemmin Tanska oli harkinnut hakevansa kisoja yksin, mutta totesi sitten tarvitsevansa muita maita mukaan täyttämään Uefan yhä tiukentuneita vaatimuksia stadionolosuhteista.

Naisten EM-kisojen ottelut vaativat jatkossa Uefan neljännen kategorian stadionin, jossa tiettyjen laatuvaatimusten ohella täytyy olla vähintään 15 000 katsojan kapasiteetti ja luonnonnurmi.

Suomessa kriteerit täyttää ainoastaan Helsingin Olympiastadion, mutta Lahden mukaan nyt mietitään, voisiko sen lisäksi Tampereelle rakentuvaan uuteen Tammelan stadioniin saada EM-pelejä. Kisoja varten sinne asennettaisiin luonnonnurmi.

– Selvitetään, olisiko se mahdollista. Se vaatisi Uefalta luvan pelata pienemmällä stadionilla, Lahti tuumaili.

Vuonna 2023 valmiiksi aiotun Tammelan stadionin kapasiteetiksi on tulossa 8 000 katsojaa.

Pelipaikkojen ohella toinen mielenkiintoinen asia on se, että Uefa antaa yleisen käsityksen mukaan yhteishankkeiden järjestäjämaille korkeintaan kaksi suoraa kiintiöpaikkaa kisoihin.

– Katsotaan, miten se neljän maan kesken ratkotaan. Siitä ei ole vielä tehty mitään ratkaisua.

Myöskään maiden hierarkkista asemaa EM-kisojen tärkeiden otteluiden järjestämisessä ei ole vielä sovittu. Tanska olisi aloitteentekijänä saamassa Lahden arveluiden mukaan ainakin turnauksen avausottelun. Ruotsissa on puolestaan huippumoderneja ja mitat täyttäviä stadioneita loppupeleille.

– Suomen intressi olisi saada Olympiastadionille ainakin jokin ratkaisupeleistä, Lahti totesi.

Pohjoismaiden on ilmoitettava kiinnostuksestaan kisojen järjestämiseen Uefalle lokakuun 28. päivään mennessä. Tämän aikarajan jälkeen järjestämisvaatimukset tarkentuvat edelleen.

Lahden mukaan Suomen ja Pohjoismaiden keskeinen motiivi kisojen järjestämiselle on naisten ja tyttöjen jalkapallon osuuden kasvattaminen harrastajamäärissä. Tänä vuonna Suomessa ylitettiin 35 000 harrastajan raja.

– Kasvupotentiaalia on edelleen paljon, Lahti linjasi.