Saamelaiskäräjien vaalit alkavat tänään – teemat ulottuvat ilmastonmuutoksesta saamen kielten tulevaisuuteen: "Tarvitaan monenlaisia, kiireellisiä toimia"

Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio arvioi, että Suomen valtion saamelaispolitiikka on murroksessa.

–  Tarvitaan monenlaisia, kiireellisiä toimia, joilla pysäytettäisiin saamelaisten sulautuminen valtaväestöön. Tästä esimerkkinä on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämisen ratkaiseminen, Sanila-Aikio kertoi STT:lle sähköpostitse.

Saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Vaaleissa valitaan kustakin kunnasta vähintään kolme edustajaa. Loput yhdeksän edustajapaikkaa täytetään eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden joukosta.

Sanila-Aikion mukaan suuria ajankohtaisia teemoja saamelaisten kannalta ovat muun muassa ilmastonmuutos, Jäämeren ratahanke, saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuus sekä saamen kielten tulevaisuus. Suomessa puhutaan eri saamelaiskielistä pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

–  Itse haluaisin keskittyä vaalikaudella erityisesti sote-uudistukseen sekä muihin sote-asioita koskeviin asioihin, esimerkiksi mielenterveysstrategiaan, Sanila-Aikio sanoo.

Hänen mukaansa saamelaisten sote-asioiden edistäminen on erityisesti jäänyt viimeisen 10 vuoden aikana laahaamaan verrattuna esimerkiksi opetusasioiden edistymiseen.

Saamelaiskäräjät eli saamelaisten parlamentti on vuonna 1996 perustettu itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Vaalikausi kestää neljä vuotta.

Kiistaa vaaliluetteloon merkityistä henkilöistä

Vaaleja värittää kiista siitä, kuka saa äänestää vaaleissa. Äänioikeutettuja ovat ne saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaalilautakunta poisti heinäkuussa luettelosta lähes sata ihmistä. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, ettei näin olisi saanut tehdä.

Saamelaiskäräjien enemmistön näkökulmasta kyse on siitä, että Suomen valtio määrittelee saamelaisiksi sellaisia henkilöitä, joita saamelainen yhteisö ei tunnista saamelaisiksi.

YK:n näkemys on, että alkuperäiskansojen pitää voida itse määritellä, ketkä ovat niiden jäseniä.

Enemmistö saamelaisalueen ulkopuolella

Saamelaiskäräjien vaali on suora henkilövaali. Puolueita, vaalilistoja tai muita sellaisia ei ole. Vaalipiirinä on koko Suomi.

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Yli 60 prosenttia heistä elää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Se asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle monenlaisia vaatimuksia.

Saamelaisten perinteisiä asuma-alueita on Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on 75 000–100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.