Sadeveden juominen: Saako sadevettä juoda? Tutkijat kertovat

Tutkijoiden mukaan sadevettä ei kannata hörppiä, ja tähän on olemassa hyvä syy. Asiasta uutisoi muun muassa Euronews.

Tukholman yliopistossa on tutkittu PFAS-yhdisteiden esiintymistä ja kulkeutumista ilmakehässä viimeisen vuosikymmenen ajan. On havaittu, että joidenkin haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ilmakehässä eivät ole merkittävästi laskeneet huolimatta siitä, että suuri valmistaja lopetti vaiheittain niiden käytön jo kaksi vuosikymmentä sitten.

Tukholman ylipiopiston sekä ETH Zurichin tutkijoiden mukaan sadevettä ei ole turvallista juoda missään päin maailmaa veden sisältämistä "ikuisista kemikaaleista" johtuen. Sadevedessä on havaittu PFAS-yhdisteitä, joita ei esiinny luonnossa. Näitä yhdisteitä kutsutaan "ikuisiksi kemikaaleiksi", koska ne eivät myöskään hajoa ympäristössä.

THL:n mukaan PFAS-yhdisteitä perfluorattuja alkyyliyhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa, palonestoaineena sekä elektroniikassa. Tunnetuimpia käyttökohteita ovat esimerkiksi paistinpannut, vettähylkivät tekniset vaatteet ja suksivoiteet.

Yhdisteiden terveysvaikutuksia ei kuitenkaan täysin tunneta, tai tutkijat eivät ole niistä yksimielisiä. Yhdisteet on joissain tutkimuksissa yhdistetty hedelmällisyysongelmiin, syöpäriskin kasvuun sekä lasten kehitysviivästymiin.

Huolestuttava havainto: Sadevedessä haitallisia yhdisteitä koko maailmassa

Tutkijoiden mukaan sadevedessä piileviä PFAS-yhdisteitä on joka puolella maailmassa Antarktis mukaan lukien.

PFAS-yhdisteiden turvallisten altistumismäärien rajoja on vuosien varrella laskettu, kun niiden haitallisuutta on opittu ymmärtämään paremmin.

– Juomaveden PFAS:n ohjearvot ovat laskeneet hämmästyttävällä tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, toteaa professori Ian Cousins Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitokselta.

Esimerkiksi tiettävästi syöpää aiheuttavalle perfluori-oktaanihappo PFOA:lle on asetettu ohjearvot juomavedessä. Sadevedessä nämä ohjearvot ylittyvät.

– Yhdysvaltojen viimeisimpien juomaveden PFOA-ohjearvojen perusteella sadeveden katsottaisiin olevan vaarallista juoda kaikkialla, tutkija Cousins vertaa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan ihminen voi altistua neljän PFAS-yhdisteen summalle (PFOS, PFOA, PFNA ja PFHxS) 4,4 ng painokiloa kohti viikossa koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä. EFSA arvioi, että PFAS-yhdisteiden saanti ylittää tämän siedettävän viikkosaannin rajan osalla eurooppalaisista.

Professorin mukaan teollisessa maailmassa ei toki ole tapana juoda sadevettä, mutta monet ihmiset ympäri maailman olettavat sen olevan turvallista juotavaksi, ja se täyttää monia juomavesilähteitämme.

Ihmiset altistuvat ravinnon kautta – käyttörajoituksia tarkoitus laajentaa

THL:n mukaan haitalliseksi todettuja PFAS-yhdisteitä on korvattu turvallisemmiksi ajatelluilla vaihtoehtoisilla PFAS-yhdisteillä. On kuitenkin havaittu, että jotkin näistä vaihtoehtoisista yhdisteistä voivat ympäristössä tai elimistössä muuttua haitallisiksi, eivätkä siis välttämättä ole niin turvallisia kuin on toivottu. PFAS-yhdisteiden käyttörajoituksia onkin tarkoitus laajentaa.

Ihmisen kannalta merkittävin PFAS-yhdisteiden lähde on ravinto, jonka osuus saannista on 40–100 prosenttia. Yksittäisistä ruoka-aineista suurimpia PFAS-lähteitä ovat THL:n mukaan kala, hedelmät, liha ja kananmunat. Ravinnon lisäksi selvästi pienempiä lähteitä ovat huonepöly ja hengitysilma.