Sääennustaja Eero Könönen on tarkkaillut säätä 47 vuotta ja voitti tänäkin vuonna SM-kilpailut: "Minua kiinnostavat tulokset, numerot ja nimet"

Könönen aloitti sään tarkkailun koulupoikana

Könönen on jo eläkkeellä äidinkielen ja historian opettajan työstään. Hän kertoo MTV Uutisille, miten ja milloin hän aloitti säiden tarkkailun. Könönen oli vasta koululainen, kun hän päätti aloittaa säiden muistiin merkitsemisen. 

Rippikoulukesänään kuumien helteiden aikaan Könönen alkoi tarkkailla säätä. Kun Könönen pääsi ripille 25.6.1972, hän aloitti säiden muistiinmerkitsemisen.

Siitä lähtien hän on päivittäin kirjoittanut lyhyen selostuksen säästä ja laskenut päivän keskilämpötilan. 

Lämpötilat on luettava neljä kertaa päivässä, jotta keskilämpötilat voi laskea. 

Mikä kimmoke sai silloisen rippikoulupojan seuraamaan säätä?

– Säiden seuraaminen kiinnostaa monia, koska sää koskettaa jokaista. Mutta olisiko siinä ollut se, että minua kiinnostavat tulokset, numerot ja nimet.

– Sitä kautta aloin merkkaamaan lämpötiloja ylös. Hellejaksollakin oli varmaankin oma vaikutuksensa: kesä 1972 oli yksi kuumimmista kesistä 50 vuoden ajalta. 

Millainen kilpailu kansansääennustuksen SM-kilpailu on?

Könönen tarkkailee nykyään erityisesti lämpötiloja Ilmatieteen laitoksen tietojen pohjalta ja tekee omia havaintoja. Varsinaisen säiden ennustamisen hän on aloittanut 2000-luvulla. 

Mies kertoo, että Karjalaisen toimittaja Timo Riistaniemi alun perin innosti hänet osallistumaan kansansääennustuksen SM-kilpailuihin. 

Lähellä Oulua olevan Ruukin kyläyhdistys järjestää kilpailun kahdesti vuodessa: kesän ja talven ennustamiselle on omat aikansa.

Kilpailuun osallistutaan lomakkeen kautta, joka tulee kutsukilpailun osallistujille. Lomakkeeseen pitää ennustaa tiettyjen päivien sää. 

Kesäsään ennustamisessa tietyt ennustettavat päivät olivat Erkin päivä, Juhannuspäivä, Jaakon päivä ja Perttulin päivä 24.8. Jokaisen päivän lämpötila piti ennustaa kello kahden aikaan kyseisenä päivänä. 

Ennustus piti laatia huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi kilpailussa piti sanallisetsi kuvailla tulevan kesän säätä jokaisen kesäkuukauden osalta. Talven ennustuksissa puolestaan arvioidaan esimerkiksi lumen syvyyttä.

Talven säiden ennustaminen on vaikeampaa. 

– Talvella päivälämpötilojen vaihteluväli on todella suuri. 

Könönen ennusti viimeisimmässä kilpailussaan hienosti kyseisten kesäpäivien lämpötilat ja keräsi kilpailussa 16 pistettä 24 maksimipisteestä. Kilpailun tuomarina toimii Alberto Blanco Ilmatieteen laitokselta. 

Könönen ei käytä sellaisia ennustuskeinoja, jotka pohjaisivat luonnonmerkkeihin. Hän nojaa ennustuksensa tilastoihin ja muun muassa itse laskemiinsa keskilämpötiloihin aiemmilta vuosilta.

Ilmastonmuutos pohdituttaa Könöstä

Millaisia havaintoja Könönen on tehnyt säästä kaikkien niiden vuosien aikana? 

– Tästä ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, niin aivan selkeästi sää muuttunut. Kesät ovat pidentyneet, talvi tulee useita viikkoja myöhemmin kuin 70-80-luvuilla. Talvi on aivan selkeästi lyhentynyt. 

Könönen on kiinnittänyt huomiota uusiin lämpöennätyksiin, joita Suomessa on mitattu viime aikoina. Äärilämpötiloja on aiempaa enemmän.

– Varmasti varsinkin Etelä-Suomessa jatkossakin talvet ovat entistä lyhyempiä. Täällä Itä-Suomessa, joka on enemmän manneraluetta, pääsee kuitenkin vielä hiihtämään. 

Perheensä ainoa säiden tarkkailija

2000-luvulla Joensuussakin pysyvä lumi on kolme kertaa tullut vasta tammikuun puolella, mikä on Könösen mielestä poikkeuksellista aiempiin vuosikymmeniin verraten. 

– Kyllä tämä ilmastonmuutos pelottaa tietyllä tavalla, vaikkei siihen kaikki edes vielä uskokaan, Könönen pohtii.

Hän kertoo lopuksi olevansa perheensä ainoa säiden tarkkailija. Vaimo ja 16-vuotias tytär eivät ole samalla tavalla kiinnostuneita säästä.

Könöseltä puolestaan kysytään useinkin, millaista säätä on odotettavissa. Onhan hän moninkertainen kansansääennustuksen SM-kultamitalisti. 

Lue myös: Kieltenopettajat: Valitkaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muu kuin englanti