Missä he ovat nyt: Meteorologi Lea Saukkonen katosi ruudusta 16 vuotta sitten: Monet kysyvät yhä, paistaako huomenna aurinko

– Se oli välillä aika hektistä. Ja aina oli sitä taistelua, että kuinka paljon kukin saa aikaa, Lea Saukkonen naurahtaa lämpimästi muistellessaan vuosiaan tv-meteorologina.

Ollaan Saukkosen työhuoneella Helsingin Ilmatieteen laitoksella. Seinillä kiertävät toimistolle tyypilliset liukuovikaapistot, viherkasvit ja todennäköisyysennusteet säästä, mutta kurkkaa papereiden välistä pari koirankin kuvaa. Ikkunasta aukeaa kaunis ja seesteinen talvitaivas yli Kumpulanmäen.

Niin, juuri säästä Saukkonen voisi puhua loputtomiin. Hän on pitkällä meteorologin urallaan nähnyt sään kaikki ääri-ilmiöt. Intiaanikesät ja kuivuusjaksot, hellivät helteet, kireät paukkupakkaset, leppeät poutapäivät sekä vihmovat lumisateet.

Ennen nykyistä työtään Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkönä katsojien rakastama konkarimeteorologi ennusti säätä MTV3-kanavalla. Saukkonen vieraili suomalaisten olohuoneissa meteorologin muodossa melko tarkalleen 10 vuotta.

– Muistan mukavat työkaverit ja hurtin huumorin. Oli kivaa työskennellä yhdessä.

Kohtaamisia katsojien kanssa

Vaikka Saukkonen katosi ruudusta jo 16 vuotta sitten, katsojat eivät ole häntä unohtaneet. Vaalea ja huoliteltu nainen tunnistetaan edelleen kaduilla ja kassajonoissa. On tuttu ääni ja sama hymy. Monet haluavatkin keskustella hänen kanssaan säästä ja se sopii Saukkoselle hyvin.

– Vanhemmat ihmiset tunnistavat jonkin verran, mutta nuoremmat tuskin enää. Monet kysyvät yhä, että paistaako huomenna aurinko.

– Tykkään puhua säästä ja kertoa siitä ihmisille. Se ei häiritse minua pätkääkään.

Suorissa tv-lähetyksissä sattuu kaikenlaista, mutta Saukkoselle ei tule sen kummempaa kommellusta juuri haastatteluhetkellä mieleen.

– Siitä on sen verran pitkä aika, että minun pitäisi muistella hieman pidempään.

Kuten usein julkisessa työssä, myös Saukkonen sai tv-katsojilta paljon huomiota osakseen. Nainen ei asiasta vaivaantunut, vaan hän keskittyi tiiviisti työhönsä.

– En ole koskaan ajatellut sitä sen kummemmin. Ihmiset ovat erilaisia ja he reagoivat asioihin eri tavalla.

– Itse otin työni niin, että se en ole minä, vaan se on sää. Minun tehtäväni on kertoa säästä, se on numero ykkönen. Minä vain satuin olemaan se meteorologi, joka sen sään kertoi.

Rautaista ammattitaitoa

Saukkonen sanoo yhä seuraavansa säälähetyksiä ja kollegoidensa työskentelyä televisiossa, vaikka toki hän katsookin kartoista aina myös oman näkemyksensä ennusteesta.

Saukkonen arvostaa suuresti tv-meteorologien työtä, sillä se on hänestä raskasta ja vaativaa. Vaikka ruutuaika on lyhyt, taustatyöt vievät useita tunteja.

– Seuraan säätä päivittäin. Kerran meteorologi, aina meteorologi. Se on sellaista mukavaa luonnon seuraamista.

– Arvostan rautaista ammattitaitoa ja pidän kovasti esimerkiksi Seija Paasosesta. Mutta on siellä monia muitakin hyviä, hän hymyilee.

Saukkonen lukee edelleenkin säähän liittyviä tutkimustuloksia ja julkaisuja ympäri maailmaa. Tämä kuulemma auttaa häntä myös nykyisessä työssä, jossa hän muun muassa hakee Ilmatieteen laitokselle uusia asiakkaita.

– Yritän toimia eräänlaisena välimiehenä. Monet eivät esimerkiksi tiedä, mitä kaikkea tässä talossa tehdään ja kuinka paljon siitä voisi olla hyötyä asiakkaille. Haemme myös ihan uusia tuoteryhmiä.

– Minulle itselleni vetävä voima on halu auttaa.

Kuntavaalit mietinnässä

Juuri auttamisen halu sai Saukkosen asettumaan ehdolle sekä eduskuntavaaleissa että kuntavaaleissa. Kokoomuksen listoilla ollut Saukkonen kertoo olevansa kiinnostunut myös ensi kevään kuntavaaleista, mutta miettivänsä vielä, asettuuko ehdolle vai ei. Saukkonen kun ottaa työnsä vakavasti, oli se mikä tahansa.

– Se on tavallaan työpäivä työpäivän päälle. Haluaisin nähdä ne ihmiset, jotka lukevat 800 sivua viikossa. Sellainen määrä tulee helposti, jos olet mukana yhdessäkään lautakunnassa ja varsinkin, jos olet kaupungin hallituksessa. Paperimäärä on aivan valtava.

Saukkonen kokee, että politiikka on ennen kaikkea yhteisten asioiden hoitamista. Sydäntä lähellä ovat muuan muassa ympäristö- ja eläinasiat. Tällä hetkellä Saukkosta kuitenkin huolettaa suuresti vanhusten tilanne.

– Tuntuu siltä, että se on monesti heitteillejättöä. Millä tavalla aina vain pienemmillä rahoilla pystyttäisiin saamaan palvelua niin, että jokainen kokisi olonsa turvalliseksi ja inhimilliseksi, Saukkonen miettii.

"Vähän kannattaakin jännittää"

Saukkonen on jonkin verran esillä myös nykyisessä työssään Ilmantieteen laitoksella.

– Meillä on aika usein vierailijoita. Sellaisissa tilanteissa olen yksi niistä, jotka kertovat  meteorologin työstä ja sään ennustamisesta. Olen tehnyt tässä talossa montaa asiaa, joten pystyn esittelemään useita kohtia.

Moni miettii, miten ammattiesiintyjät suoriutuvat niin sujuvasti suorista tv-lähetyksistä. Saukkosen mielestä live-esiintymisessä pieni lataus taas on aina paikallaan.

– Jos ei jännitä, silloin ei skarppaa. Vähän siis kannattaakin jännittää. Sen ei kuitenkaan saa antaa hallita ja estää.

Saukkonen näkee, että työtavat ovat ajan myötä hieman muuttuneet.

– Ainakin Ilmatieteen laitoksella työ on hyvin erilaista kuin mitä se oli 16 vuotta sitten. Meillä ihmiset eivät ehkä niinkään enää keskity perinteiseen sääennustuksen tekemiseen. Tänä päivänä meteorologit tekevät enemmän työtä sen eteen, että he katsovat sääbarometreja. Tietokoneet laskevat sitten varsinaiset lopputuotteet.

Saukkosen mukaan hyvälle meteorologille ei ole tiettyä kaavaa vaan paljon on kiinni siitä, mitä meteorologi itse haluaa.

– Joillekin visuaalisuus on tärkeää, joillekin taas itse säätieto. Itse koen, että hyvä meteorologi on sellainen, joka antaa kaiken informaatioarvon itse säälle ja jolla on halu kertoa tarina juuri siitä säästä.

Valkea joulu?

Konkarimeteorologi myöntää, että sään ennustaminen ei aina ole helppoa. Luotettavammat tietolähteet ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että ennusteetkin ovat nykyään parempia.

– Kyllä se vaatii ammattitaitoa. On tilanteita, joissa sään ennustaminen on paljon helpompaa ja sitten on tilanteita, joissa se on huomattavan vaikeaa.

– Ei ole meteorologia, joka ei olisi joskus ennustanut väärin. Jokainen meistä tekee virheitä, isompia ja pienempiä.

Monen mielessä siintää jo joulu ja lumen peittämä maa. Saukkonen kuitenkin suhtautuu pitkäajanennusteisiin epäilevästi.

– Jos ihmiset kerran niitä haluavat, jokuhan niitä sitten kyllä tekee. Mutta pitävätkö ne paikkansa, se on sitten ihan eri asia.

– Pitkänajan ennusteet ovat tyypillisesti sellaisia, että niissä ennustetaan poikkeamaa tavanomaisesta. Onko esimerkiksi tavallista kylmempää tai lämpimämpää, kuivempaa tai sateisempaa, Saukkonen selittää.