Ruusun aromi maustaa teen ja parantaa pään

Ruusu on tuttu ja pidetty silmänruoka, mutta oletko kuullut ruusuhunajasta tai ruusunterälehtihyytelöstä tai maistanut kalaa ruusukastikkeessa? Ruusuvuoden kunniaksi laatupäällikkö ERKKI RAUTIO Kotimaisista Kasviksista perehtyi nimikkovuottaan viettävän kaunottaren kulinaristiseen puoleen.

Helpotusta krapulaan

Ruusun terälehtien hienoa aromia voidaan lisätä erilaisiin ruokiin valmistamalla maustamiseen soveltuvia tuotteita kuten ruususokeria, -hunajaa, siirappia, -vettä , -majoneesia tai -viinietikkaa. Ruusuvedellä maustamalla syntyy erimerkiksi hienoaromisia juomia, joiden ennen uskottiin tuovan nopeaa lievitystä krapulaan. Ruusuvettä käytetään edelleen Intiassa lassi-jogurttijuoma maustamiseen.

Mikkelissä sijaitseva Tertinkartano valmistaa ruusunterälehtihyytelöä, jossa on käytetty kuivattuja ruusun terälehtiä. Ranskassa puolestaan käytetään sokerilla päällystettyjä kuivattuja ruusun terälehtiä makeisiin ja kakkujen koristeena. Tuoreet terälehdet sivellään munanvalkuaisella, sokeroidaan ja kuivatetaan voipaperin päällä.

Ruusuvoi valmistetaan laittamalla voita ja ruusun terälehtiä vuorotellen kerroksittain. Seos säilytetään viikon verran ilmatiiviisti pakattuna jääkaapissa ennen käyttöä.Terälehtien vaaleat kantaosat voi leikata pois, jos niiden maku on karvas.

Kuivattuja ruusunlehtiä voidaan jauhaa esimerkiksi yrttiteen raaka-aineeksi. Pehmeitä nuoria versoja voi kypsentää ruuaksi. Ruusun juurien on kiinalaisissa tutkimuksissa osoitettu sisältävän yhdisteitä, joiden avulla muun muassa veren kolesterolipitoisuutta voidaan tehokkaasti vähentää.

Kiulukassa runsaasti C-vitamiinia

Ruusunmarjoja eli kiulukoita käytetään edelleen useissa maissa erilaisten hillojen, hyytelöiden ja keittojen raaka-aineena. Ruusunmarja on varsinainen C-vitamiinipommi. Sata grammaa kiulukoita sisältää 1 250 milligrammaa kyseistä vitamiinia, tämä on kymmenkertainen määrä verrattuna esimerkiksi mustaherukkaan. Ruusunmarjoissa on myös kuituja ja beetakaroteenia. Kuivatussa ruusunmarjoissa on runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja E-vitamiinia.

Kaikkien ruusulajien marjoja voi käyttää, mutta parhaiksi sanotaan kurttulehtiruusun (R. rugosa) meheviä marjoja. Tuoreista ruusunmarjoista saa maukasta sosetta, jota voi käyttää leivonnassa ja raaka-aineina hilloissa, mehujen ja keittojen valmistuksessa. Ennen soseutusta marjoista poistetaan siemenet.

Ruusunmarjoja voi myös kuivata. Marjat kerätään kuivalla säällä, puolitetaan ja kuivataan ritilän päällä huoneenlämmössä tai enintään 50-asteissa uunissa. Siemenet poistetaan kuivattamisen jälkeen. Kuivatusta marjoista voi tehdä hilloja, sosetta, keittoa tai vaikkapa ruusunmarjateetä. Esimerkiksi pakasteessa säilytettävän soseen makeutuksessa käytetään noin 100 grammaa sokeria litraan sosetta.

Leikkoruusu ei ole kakunkoriste

Kun ruusunmarjoja kerätään ravinnoksi, on ehdottomasti varmistuttava että ruusut ovat kasvaneet puhtaalla kasvupaikalle eikä ruusuja ole käsitelty torjunta-aineilla. Esimerkiksi tienvarsilla kasvavia ruusupensaista ei pidä poimia marjoja.

Leikkoruusuja ei saa käyttää ihmisravinnoksi ollenkaan eikä niiden kukilla pidä koristella mitään ruokia, ei edes täytekakkuja. Leikkoruusut ovat herkkiä erilaisille tuhoeläimille, joten niiden viljelyssä joudutaan käyttämään torjunta-aineita. Siksi leikkoruusujen paikka ruokapöydässä on maljakko.

Vuosisatojen perinteet

Ruusun käytöllä ruuanvalmistuksessa on pitkät perinteet. Jo 900-luvulla Persiasta vietiin ruusuvettä Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan. Ruusuvettä käytettiin kakkujen, keksien ja muiden leivonnaisten maustamiseen. 1300-luvulla ruusu oli tärkeä kala- ja riistaruokien maustaja. Kuninkaalliset keittiömestarit valmistivat muun muassa kalaa ruusukastikkeessa ja punaista ruusuvanukasta.

1800-luvulla ruusuja käytettiin laajalti teen, makeisten, leivonnaisten, kastikkeiden, öljyken ja säilykkeiden maustamiseen ja värjäämiseen. Ruusunmarja-omenamarmeladi

500g kiulukoita 500g happamia omenoita 2-3 dl vettä 500 g sokeria 1/2 sitruunan mehu

Kiulukat: vain vaaleanpunaiset ja punaiset kelpaavat, tummanpunaiset ovat liian kypsiä. puolikkaista poistetaan siemenet pienen lusikan, tai sen varren avulla, ja ne leikataan neljään osaan.

Omenat kuoritaan, lohkaistaan, siemenkota poistetaan ja lohkot leikataan palasiksi. Paloitellut hedelmät ja vesi keitetään hiljaa kannen alla 25 min. Hienonnetaan vaikkapa hetken tehosekoittimella ennen kuin sokeri ja sitruunamehu lisätään ja hiljaista kiehumista jatketaan vielä 15 min. Kiehuvan kuumana lasipurkkiin, jota ei suljeta ennen kuin sisältö on kunnolla jäähtynyt. Jos sulatettua säilytysvahaa levitetään jäähtyneen sisällön päälle ja purkki suljetetaan vasta vahan jäähdyttyä säilyy marmeladi vaikkapa ensi kesään asti huoneenlämmössäkin.

Ohje: Veronica Sundman, Suomen Ruususeura

Ruusuvesi 1/2 litraa ruusun terälehtiä keitetään samassa määrässä vettä kunnes terälehtien väri on liuennut (noin 10 minuuttia). Annetaan jäähtyä ja annetaan tekeytyä yön yli viileässä. Terälehdet poistetaan ja neste pullotetaan. Ruusuvesi voidaan maustaa hunajalla. Näin valmistettu ruusuvesi säilyy pari viikkoa jääkaapissa.

(MTV3-Finfood)

Ruusunmarja-omenamarmeladi

Lue myös:

    Uusimmat