Rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisilaitokselta kertoo, mikä on jengirikollisuuden huolestuttavin ilmiö.
Ruotsin jengiväkivalta näkyy nykyään Suomessakin.
Helsingissä takavarikoidaan lähes päivittäin ampuma-ase, Suomessa on nähty pommi-iskun yritys ja lisäksi raportoitu iskuista, jotka on tilattu Ruotsista.
– Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus on tullut vahvasti Suomen markkinoille, sanoo rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisilaitokselta.
Syitä jengiväkivallan rantautumiseen Ruotsista Suomeen on monia. Esimerkiksi kokaiinin käyttö on Sainion mukaan lisääntynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana.
– Suunta, josta kokaiinia tulee, on Ruotsi, koska heillä on suorat kontaktit esimerkiksi Etelä-Amerikkaan.
Lue myös: Poliisi MTV:lle: Nämä asiat siivittivät 22-vuotiaan suomalaisen kovan luokan rikollispomoksi
Nuoria käytetään hyväksi
Huumausainerikollisuuteen kuuluu usein myös väkivalta. Se ei ole uusi asia.
Sen sijaan uutta ja huolestuttavinta ilmiössä on Sainion mukaan se, että väkivaltaan käytetään usein ulkopuolisia, usein alaikäisiä nuoria.
Näillä nuorilla ei usein ole mitään roolia huumeorganisaatiossa, vaan heitä käytetään ainoastaan väkivallan tekoon.
– Sosiaalisen median kautta värvätään ihmisiä, luvataan palkkioita, joita ei välttämättä aina edes makseta. Usein tähän värvätyt nuoret ovat syrjäytyneitä ja saattavat asua koulukodeissa, Sainio sanoo.
Velka, jota lähdetään värvätyn nuoren avulla perimään, saattaa olla kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Mutta palkkiot, joita nuorille maksetaan väkivallanteosta, voivat olla vain tuhansia euroja. Suhde palkkion ja riskin välillä ei Sainion mukaan siis ole missään nimessä hyvä.
Rikosrekisteri jää, mutta palkkio on suhteessa pieni tai sitä ei makseta ollenkaan.
Sainion mielestä uudenlaisia jengirikollisuuden torjuntakeinoja on jo osittain otettu käyttöön. Esimerkiksi katujengirikollisuuden koventamisperusteet ovat eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi mietitään keinoja, joiden avulla jo valmiiksi rikoskierteessä oleville nuorille saataisiin apua.
– Tässä on olemassa kasvualusta laajemmallekin ongelmalle. Emme ole mikään lintukoto enää täällä Suomessa, Sainio summaa.