Allergiatestit johtavat usein harhaan lasten ruoka-allergioita selvitettäessä. Duodecimin tuoreimman Käypä hoito -suosituksen asiantuntijat ovat päätyneet siihen, että oireiden seuraaminen ruokavaliokokeilujen aikana antaa varmemman tuloksen epäiltyjen allergioiden todellisesta luonteesta.
Allergiatestejä tehdään nykyisin liian paljon. Pelkkien testitulosten perusteella ei allergiaa pitäisi ryhtyä hoitamaan. Myöskään yleisesti allergiaa aiheuttavina pidettyjen ruokien välttämistä ei enää suositella, sanoo suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, dosentti Timo Vanto Turun Lastenklinikalta.
Kolmasosalla lapsista epäillään ruoka-allergiaa jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Heistä kuitenkin vain alle 10 prosentilla on altistuskokeella varmistettavissa oleva allergia.
Epävarmojen testien sijaan asiantuntijat suosittelevat käyttöön ruokavaliokokeiluja ja tervettä järkeä.
Ruokavaliokokeiluissa oireiden aiheuttajaksi epäilty ruoka jätetään pois kahdeksi viikoksi ja oireet kirjataan tänä aikana päiväkirjaan. Jos ruoan välttäminen poistaa oireet, sitä voidaan epäillä allergian aiheuttajaksi. Epäilty ruoka on kuitenkin otettava rohkeasti takaisin ruokavalioon ja päiväkirjaan kirjataan taas oireet. Jos oireet eivät palaa, kyse ei ole ruoka-allergiasta, sanoo Vanto.
Aina ei tarkkaa diagnoosia tarvita
Vaikka jopa joka kolmannella lapsella epäillään ruoka-allergiaa, tutkimustuloksia ja näyttöä testien osuvuudesta tai hoitojen tehosta on vähän. Tutkimusnäytön heiveröisyyden vuoksi missään muualla ei ole vielä ryhdytty näyttöön perustuvia suosituksia laatimaan, sanoo dosentti Minna Kaila Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Toistaiseksi ei ole tarkkaa kuvaa myöskään siitä, kuinka paljon testejä tehdään. Tampereella, missä asiaa ryhdytään selvittämään, on arvioitu, että noin puolet lapsista testattaisiin tavalla tai toisella.
Tarkka diagnoosi ei ole yleensä edes tarpeen, jos oireet ovat kohtuullisen lieviä ja oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta on helppo välttää. Esimerkiksi suklaan, mansikat tai tomaatin voi jättää melko helposti pois, uskoo Vanto.
Varmaa diagnoosia tarvitaan silloin, jos ruoka on aiheuttanut äkillisen yleisreaktion eli anafylaksian, selvää hengenahdistusta, limakalvojen voimakasta turpoamista tai voimakkaita koko ihon oireita.
Tarkempi diagnoosi on tarpeen myös silloin, kun epäiltynä on ravitsemuksen kannalta tärkeä ruoka, kuten maito tai vilja. Esimerkiksi munia ja soijaa taas käytetään niin monissa elintarvikkeissa, että niiden välttäminen on vaikeaa, joten tarkempi tieto voi olla tarpeen.
Myös silloin, jos ruokavalio alkaa supistua monien epäilyjen vuoksi liian kapeaksi, on syytä selvittää, aiheuttavatko kaikki vältetyt aineet todella oireita.
Vanhemmille enemmän tietoa
Kailan mielestä vanhempien pitäisi saada myös enemmän tietoa vauvaiän normaalista kehityksestä. Esimerkiksi suomalaisen vauvan iho on talvisaikaan kuiva ja lieviä ohimeneviä iho-oireita esiintyy yleisesti. Myös suolen toiminta muuttuu ruokavalion muuttuessa, eivätkä esimerkiksi löysät ulosteet sinänsä vielä vaadi lisätutkimuksia.
Allergioiden ehkäisyksi suositellaan imetystä 4-6 kuukauden ikään asti ja sen jälkeen totutellaan kiinteisiin ruokiin yksi kerrallaan viikon välein. Imetyksen aikana äidin pitäisi välttää ainoastaan niitä ruokia, joista hän saa itse oireita, korostaa Kaila.
Valtaosa ruoka-allergioista häviää vähitellen itsestään kouluikään mennessä. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että jollain hoidolla voitaisiin tätä parantumista nopeuttaa.
STT-SINIKKA SUOSALMI