Ukrainan sota on pahentanut tilannetta entisestään ruuan hinnannousun myötä.
Maailman ruokaturvatilanne on heikentynyt eri puolilla maailmaa, kertovat Suomen ulkoministeriö ja Suomen Lähetysseura. Heikentymistä on pahentanut viime vuosien aikana ilmastonmuutos, koronapandemia ja konfliktit. Lähetysseuran asiantuntijan mukaan Ukrainan sota on pahentanut tilannetta entisestään ruuan hinnannousun myötä.
Ulkoministeriön tietojen mukaan koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrä on noussut 345 miljoonaan. Pahin tilanne on Afganistanissa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Jemenissä.
– Maailmanlaajuinen ruokaturvatilanne on erittäin huolestuttava, ja avun tarve on kasvamassa. Tilanne oli koronapandemian jälkeen jo valmiiksi vaikea, ja Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt sitä entisestään, kertoo lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksiköstä.
Ulkoministeriön tämän vuoden ensimmäisessä varainjaossa Suomi myönsi rahoitusta avustustahoille yhteensä reilut 103 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntija Eija Alajarva näkee tilanteen pahentuneen erityisesti puolen viime vuoden aikana.
– Työntekijöiltämme ja yhteistyötoimijoiltamme on tullut yhä enemmän viestejä pahenevasta ruokatilanteesta, Alajarva kertoo.
Toinen vitsaus järjestön toiminta-alueilla on kuivuus. Alajarvan mukaan erityisesti Saharan eteläisessä Afrikassa ja Itä-Afrikassa nälänhädästä on kärsitty jo pitempään. Afrikassa järjestön suurimmat hätäaputuet on ohjattu Tansaniaan, Zimbabween sekä Etiopiaan.
– Pitkäkestoisen maanviljelyn tukeminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä lannoitteita on vaikea hankkia hintojen nousun takia, vaikka valtiot yrittävät tukea, Alajarva sanoo.
Ulkoministeriön tietojen mukaan valtaosassa Afrikan maista inflaatio on jopa 20–40 prosentin luokkaa.
– Lannoitteiden saatavuusongelmat haastavat ruoantuotantoa erityisesti Afrikassa. Ravinneköyhän maaperän viljelyssä tarve kasvaa, mutta hintojen nousu ohjaa raaka-aineita isommille markkinoille, kertoo ulkoministeriön Kaivola.
Lue myös: Ruokaa jopa miljardille ihmiselle – maailman ruokakriisiä voisi helpottaa muuttamalla tuotantoeläinten ruokintaa
Lapset vaarassa joutua sotilaiksi
Suomen ulkoministeriön tukemat järjestöt tekevät avustustyötä kriisikohteissa tarjoten esimerkiksi ruoka-apua, kiireellistä terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja hätämajoitusta.
– Erityistä tukea tarvitsevat lisäksi naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään myös sodankäynnin keinona. Lisäksi lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi, sanoo Kaivola.
Lähetysseuran mukaan Tansaniassa on ollut kahden viime vuoden ajan normaalia vähemmän sateita. Kuivuus on esimerkiksi pienentänyt satomääriä, lisännyt tuholaisia, vähentänyt kasteluveden saatavuutta ja vaikeuttanut karjan kasvattamista.
– Lähetysseuran ruoka-apua jakavan luterilaisen kirkon työntekijä kertoi, että ihmiset itkivät ilosta, kun saivat ruoka-apua. Se kertoo lohdutonta viestiä tilanteen vakavuudesta, Alajarva sanoo.
Lähetysseuran asiantuntijan mukaan useiden kehitysmaiden ekosysteemi on ilmastonmuutoksen takia ihan sekaisin.
– Ratkaisuna voitaisiin kehittää paremmin kuivuutta kestäviä viljelylajikkeita, ja myös viljelytekniikassa on kehittämisen varaa.
YK:n ruokaraportin mukaan viime vuonna nälkää näki maailmassa lähes 830 miljoonaa ihmistä.