Kirjailija, taiteilijaprofessori Lassi Nummi on menehtynyt eilen Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Lassi Nummi oli suomalaisen modernismin keskeisiä lyyrikoita, vaikka hän kirjoitti myös perinteistä runoutta.
Syvästi sivistyneen Nummen aiheet vaihtelivat idän kulttuurista antiikkiin, kristinuskoon ja Suomen historiaan. Hienostunut maailmankansalainen kirjoitti myös perinteisistä teemoista, kuten rakkaus, kuolema ja elämän vilahtaminen ohi. Runoissaan hän ehti käsitellä kaikkia elämän tuntoja.
Herkän runoilijan kokoelmat olivat alkuun rönsyilevän impressionistisia, mutta muuttuivat loppua kohden yhä enemmän mietiskeleviksi ja tyylikkään eleettömiksi.
Arvostetun Lassi Nummen runoja on ilmestynyt käännöksinä esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, norjaksi, unkariksi, romaniaksi, venäjäksi ja puolaksi.
Nummi toimi pitkään myös eri lehtien avustajana, Uuden Suomen kulttuuritoimittajana sekä Suomen raamatunkäännöskomiteassa. Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta kutsui Nummen kunniatohtorikseen vuonna 1986.
Nummen isän oli rovasti Yrjö Nummi ja hänen poikansa muun muassa kirjailijana menestynyt Markus Nummi.
FAKTAA:
Nummi on vihitty Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksi (1986) ja teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi (2000). Taiteilijaprofessori hän oli vuosina 1990-1995.
Nummi sai kirjallisuuden valtionpalkinnon viisi kertaa 1950-83 ja muun muassa kirkon kirjallisuuspalkinnon 1983. FT h.c. 1986. Hän oli Suomen raamatunkäännöskomitean keskeinen jäsen.
TEOKSET:
Timanttiajo, 1948, nuorten seikkailuromaani salanimellä Jukka Kangas
Intohimo olemassaoloon, 1949, runoja
Vuoripaimen, 1949, runoja
Maisema, 1949, proosarunoelma