Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina seksuaalisesta häirinnästä esimerkiksi Toimi Kankaanniemen tekstiviestikohun kohdalla. Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kaipaa moralisoinnin sijaan positiivista keskustelua sopivan käytöksen rajoista ja muistuttaa, että ilmaisunvapaus kattaa myös seksuaalisuuden.
Iih, inha setä iskee silmää baarissa. Kansanedustaja lähettelee rivoja viestejä. Eivätkö ne voi vain lopettaa moista tökeröä käytöstä?
Valitettavasti vain omaa suhtautumistaan ja reaktiotaan voi hallita, mutta toisen ihmisen toimintaa ei voi noin vain rajoittaa, Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen huomauttaa. Pervolle sedälle kannattaa siis vain kääntää selkänsä ja antaa rukkaset sen sijaan, että vaatisi törkimyksen päätä vadille. Paalanen kehottaakin tarkastelemaan kriittisesti omia asenteitaan: onko niin, ettei esimerkiksi ruma, puheissaan kömpelö mies saisi ilmaista seksuaalisia ajatuksiaan?
– Moni ottaa hauskan kaksimielisen heiton mielellään vastaan salskealta uroolta, mutta entä sitten, jos kyseessä on keski-ikäinen, karunnäköinen, perunanenäinen äijä, joka heittää sen vähän huonosti?
Seksuaalinen häirintä on ollut paljon pinnalla kevään aikana. Paalanen kaipaa moralisoinnin sijaan kuitenkin positiivisempaa keskustelua siitä, mikä on sallittua ja toivottavaa. Itse hän pitää toivottavana nimenomaan flirttailulle myönteisempää kulttuuria.
– (Joidenkin mielestä) pitäisi kaikki seksuaaliset ehdotukset ja ilmaisut karsia julkisen alueen viestinnästä, mutta eihän sellaista voi perustella millään. Millä perusteella kieltäjien oma elämäntapavalinta olisi parempi kuin avoimemman flirtin ja ronskimpien vitsien viljelijöiden? Seksuaalisen ilmaisunvapauden rajoittajat kuvittelevat olevansa tässä jotenkin oikealla puolella, mutta ei tässä ole oikeaa ja väärää puolta, vaan erilaisia kommunikaatiotapoja.
Paalanen muistuttaa, että taitava flirtti vaatii sosiaalista silmää ja tilannetajua. Kaikilla ihmisillä sitä ei kuitenkaan ole, ja niin kauniin kehun sijaan päädytäänkin tokaisemaan jotain karkeaa kaupan kassalla. Häirintätilanteessa Paalanen kehottaa miettimään, onko kyseessä varsinainen häirintätarkoitus, väärinkäsitys vai vain sosiaalisesti kyvytön henkilö.
– Meidän joukossamme on myös paljon ihmisiä, joiden on vaikea ymmärtää toisten ihmisten tunnetiloja ja rajoja. Esimerkiksi autismiin voi liittyä sitä, että ei pysty hahmottamaan täysin kaikkia sosiaalisia signaaleja.
Huomiosta saa aina kieltäytyä, ja jokaisen tulisi kunnioittaa kohteliasta kieltoa, Paalanen sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, ettemme voi hallita toisten ihmisten puheita ja toimintaa.
– Jos kadulla tulee vastaan joku, joka vinkkaa silmää ja heittää jonkun jutun, en pysty kontrolloimaan sitä. Olisi raskasta, jos närkästyisin aina ja automaattisesti vaikka kaikesta tuollaisesta. Se on sosiaalista ympäristöä rajoittava ja painostava suhtautumistapa asioihin.
Lue myös: Missä menee flirtin ja seksuaalisen häirinnän raja?