Ruandassa Keski-Afrikassa alkaa tänään sadan päivän suruaika, jolloin muistetaan 25 vuotta sitten tapahtuneen kansanmurhan uhreja. Sen aikana hutut surmasivat yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua.
Kansanmurha alkoi 7. huhtikuuta vuonna 1994, kun sotilaat tappoivat pääministerin, joka lukeutui maltillisiin hutuihin. Murhaaminen jatkui 100 päivää.
Muistotilaisuudet aloittaa presidentti Paul Kagame sytyttämällä tulen pääkaupungissa Kigalissa paikalle, johon arvellaan haudatun yli 250 000 uhria.
Kigalissa järjestetään myös muistojuhla, johon odotetaan useita Afrikan maiden johtajia sekä Belgian pääministeriä Charles Micheliä. Ruanda oli aikanaan Belgian siirtomaa.
Macron jäi pois muistojuhlasta
Muistojuhlaan sai kutsun myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, mutta hänen sijastaan maata edustaa ruandalaissyntyinen Ranskan parlamentin jäsen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Macronin poisjäänti heijastelee erilaisia näkemyksiä siitä, mikä oli Ranskan osuus kansanmurhassa. Ruanda on syyttänyt Ranskaa hutujohtoisen hallituksen tukemisesta ja pakoon lähteneiden syyllisten auttamisesta.
Ranska on puolestaan ollut perinteisesti sillä kannalla, että Ruandassa tuolloin olleet YK:n valtuuttamat ranskalaissotilaat tekivät kansanmurhan aikana parhaansa ja pelastivat tuhansia ihmisiä. Presidentti Macron nimitti kuitenkin perjantaina asiantuntijapaneelin tutkimaan Ranskan toimia kansanmurhan aikoihin.
Äärihutuilla käytössä tappolistat
Ruandan tapahtumat ovat jääneet aikalaisten mieliin uhrien silmittömästä teurastamisesta. Ihmisiä ammuttiin, mutta myös tapettiin viidakkoveitsillä ja hakattiin kuoliaaksi.