Ruandan presidentin Paul Kagamen mukaan vahvan johtajan ei tarvitse välttämättä olla huono johtaja.
Kagamea on syytetty itsevaltaisista otteista ja toisinajattelijoiden nujertamisesta. Hänen hallintonsa aikana tiheästi asutetusta Afrikan sisämaan pikkuvaltiosta on kuitenkin kehittynyt suhteellisen vauras ja vakaa valtio.
Lähes kaksi vuosikymmentä presidenttinä ollut Kagame, 59, valitaan perjantaina jälleen uudelle kaudelle, todennäköisesti selvästi yli 90 prosentin ääniosuudella. Kaksi vastaehdokasta ovat lähinnä vaalirekvisiittaa, eikä todellinen oppositio saa ääntään kuuluviin.
– Ruandassa ei pidetä vaaleja vaan kruunajaiset, joissa Kagame julistetaan kuninkaaksi, kärjistää harvoihin soraääniin kuuluva toimittaja Robert Mugabe.
Presidentin kannatukselle on kieltämättä vankkoja perusteita. Ruanda on noussut maailmaa vuonna 1994 järkyttäneen kansanmurhan syövereistä menestystarinaksi ja kokoaan suuremmaksi vaikuttajaksi maanosassaan.
Ruandan talous on kasvanut viime vuosina liki kahdeksan prosentin vuositahtia, ja köyhyyden väheneminen on ollut mantereen nopeinta. Presidenttiä kiitetään vakauden ja turvallisuuden lisääntymisestä.
– Kagame on lunastanut kaikki lupauksensa, ei ole muita kuin hän, tiivistää Sabin Nkundukozera.
Kapinallisjohtaja takertui valtaan
Kagame oli vain 36-vuotias, kun hänen johtamansa Ruandan isänmaallisen rintaman RPF:n kapinallisjoukot valtasivat pääkaupungin Kigalin vuonna 1994. Samalla päättyi hutuenemmistön ääriaineisten lietsoma kansanmurha, joka koitui noin 800 000 ihmisen kuolemaksi. Uhrit olivat pääosin tutsivähemmistöä, myös maltillisia hutuja.