Rovaniemellä pakkolaskun tehnyt pienkone oli prototyyppi, joka oli koelennolla, kerrottiin pienkoneonnettomuuden tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Kaksipaikkaisen amfibiokoneen valmistaneen rovaniemeläisyhtiö Atol Avionin toimitusjohtaja ja pääsuunnittelija Markku Koivurova kertoi, että lento oli samalla yhtiön koelentäjän tutustumislento.
– Hän, jota koulutettiin, oli kyllä 15 000 tunnin veteraani, mutta ei ollut lentänyt pienkoneita viime vuosina. Tarkoitus oli saada tuntumaa takaisin tekemällä läpilaskuja, Koivurova kertoi.
Koneen kuomu aukesi
Pakkolaskun syynä oli koneen kuomun aukeneminen pian lentoonlähdön jälkeen. Lentäjät hidastivat ja yrittivät saada kuomua kiinni, mutta se ei onnistunut. Ensin he yrittivät laskeutua jokeen. Huomattuaan, etteivät pääse sinne asti, lentäjät päättivät tehdä pakkolaskun metsään.
Pakkolasku tehtiin noin kilometri Rovaniemen lentokentän eteläpuolella. Koivurovan mukaan se sujui erittäin hallitusti ja täysin ohjeiden mukaan. Kone kuitenkin syttyi palamaan laskeutumisen jälkeen.
– Itse metsäänlaskussa ei tullut minkäänlaisia vammoja. Ilman paloa olisi selvitty täysin ilman henkilövahinkoja, Koivurova kertoi. Koivurovan mukaan lentäjille tuli toisen ja kolmannen asteen palovammoja hyvin rajatulle alueelle.
– Käsiin, toiselle päänahkaan ja nilkkoihin.
Kone tuhoutui täysin
Koivurovan mukaan Atolin hallitus ehti jo pitää hätäkokouksen ja todeta, ettei lentokonehanke vaarannu millään tavalla onnettomuuden takia. Aikataulut menevät jonkin verran uusiksi, ja nyt valmisteilla oleva ensimmäinen asiakkaalle tarkoitettu kone ei menekään asiakkaalle vaan jää yhtiön omaan käyttöön.
Yhtiöllä on jo ajatus siitä, miten se estää kuomun aukeamisen jatkossa.
– Tehdään tuulihaka, vähän niin kuin autojen konepelleissä, että vaikka kuomun aukaisee niin se aukeaa vain viisi senttiä.
Tulipalon syttymissyytä Atol ei vielä tiedä, eikä sitä välttämättä saadakaan varmuudella selville, sillä kone tuhoutui palossa täysin. Valistunut arvaus on, että kun kone on laskun jälkeen kallistunut vasemmalle, polttoainesäiliön kiinnitys on pettänyt ja polttoainetta on päässyt purskahtamaan ulos.
Vain moottori jäi
Onnettomuus tapahtui aamukymmenen aikoihin. Hälytyksen teki lennonjohto. Ensimmäisenä paikalle ehtivät puolustusvoimien yksiköt, sillä puolustusvoimien koneet saivat paikannettua hieman hankalassa paikassa olleen koneen.
Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle kone oli jo tuhoutunut lähes täysin.
– Siellä ei oikeastaan näkynyt enää muuta kuin moottori ja joitain irronneita osia. Maastoa oli jonkin verran palanut, kertoi palopäällikkö Ari Saarenpää.
Poliisi tutkii onnettomuuden syitä yhteistyössä Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa.
Tietotaito ei tuhoutunut
Koivurovan mukaan prototyypin kehittämiseen on käytetty yli miljoona euroa, mutta näin suurta taloudellista tappiota yhtiölle ei koidu.
– Koneen tuhoutuminen ei aiheuta saadun tietotaidon häviämistä. Ainoa taloudellinen tappio on, että joudutaan ottamaan toimitusketjun alkupäästä itselle oma kone, 169 000 euroa ilman veroja mitä ei nyt saada asiakkaalta. Koneessa oli kasko-vakuutus, Koivurova kertoi.
– Minun päiväni pelasti se, että molemmat kaverit ovat hyvissä voimissa ja hengissä.