Venäjä on suhtautunut varsin maltillisesti presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) eilen kertomiin myönteisiin Nato-kantoihin, sanoo MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.
Niinistö ja Marin ilmoittivat eilen yhteisellä tiedotteella, että Suomen on haettava ensi tilassa puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Lue myös: Venäjän EU-lähettiläs: Puolustusvalmisteluja vahvistettava rajalla, jos Suomi liittyy Natoon
– Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi, presidentti ja pääministeri totesivat tiedotteessa.
Lue myös: Niinistö avaa Nato-kantaansa enemmän – lue presidentin kirjoitus sanasta sanaan
"Venäjällä ei näytä olevan pyrkimystä laajentaa kriisiä"
Kreml totesi eilen, että Suomen liittyminen Natoon olisi uhka Venäjälle.
Venäjän EU-lähettiläs Vladimir Tshizhov sanoi puolestaan brittiuutiskanava Sky Newsille olevansa "syvästi pettynyt ja surullinen" Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksistä.
Hänen mukaansa Venäjän on vahvistettava puolustuksiaan Suomen-vastaisella rajallaan, jos Suomi liittyy puolustusliittoon.
Lue myös: Asiantuntija: Viimeistään nyt Venäjä maalittaa Suomen strategisia kohteita, mahdollisesti ydinaseilla
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoittaisi joukkojen ja tankkien, vaan vaikkapa tutkien lähettämistä rajalle.
– Nämä kuulostavat maltillisilta (kommenteilta), kommentoi Risto E. J. Penttilä.
– Siihen nähden, mitä olisi voitu kuulla jo tähän mennessä, kaikki se on ollut maltillista eikä lainkaan eskaloivaa. Venäjällä ei näytä olevan pyrkimystä tätä kriisiä laajentaa, Penttilä jatkaa.
"Tuenilmaisut ovat suuria"
Hänen mukaansa maailmalla on reagoitu myönteisesti Niinistön ja Marinin Nato-kantoihin.
– Tietysti Kiina myötäilee Venäjän kantoja, mutta kaikkialla muualla peukku on ollut voimakkaasti ylös. Tuenilmaisut ovat suuria, ja innostus, että Suomi saadaan mukaan yhteiseen rintamaan, on vielä suurempi.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi eilen, että innokkaimmat Nato-maat olivat jo olleet Suomeen yhteydessä ja kyselleet, milloin ne pääsevät ratifioimaan Suomen jäsenyyden.