Rintasyöpä on yksi maailman tutkituimmista sairauksista, mutta sen syitä ei suurelta osin tiedetä vieläkään. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 4 000 naista.
Länsimaissa eletään hyvin rintakeskeisessä yhteiskunnassa. Alusvaatteiden lisäksi naisen rintarauhasilla myydään muun muassa maskuliinista ajanvietettä, autoja, varaosia ja polttoaineita. Rintoihin liittyy mielihyvän, rakkauden ja ilon tunteita; äideille vauvan imettäminen tuo syvän tyydytyksen tunteen.
Rinnat ovat samanaikaisesti esillä ja tabu. Moni päiväuni nähdään suuren kuppikoon rinnoista, ja povikaunotarten joukkoon on jatkuvasti tunkua. Yksirintainen nainen haastaa kaikki stereotypiat ja kauneusihanteet. Yhä kehittyneemmistä ja paremmista hoitomuodoista huolimatta esimerkiksi rintasyövän hoidossa joudutaan edelleen tilanteisiin, joissa rinta on poistettava joko kokonaan tai osittain. Rinnanpoiston jälkeen arpea tuskin esitellään samalla tavoin kuin polvileikkauksesta toivuttaessa.
Naisten yleisin syöpä
Rintasyöpä on jo pitkään ollut suomalaisten naisten yleisin syöpäsairaus. Noin joka kymmenes nainen sairastuu siihen jossakin elämänsä vaiheessa. Maassamme elää 44 000 rintasyövän kokenutta naista.
Rintasyövän ennuste paranee koko ajan sairauden varhaisemman toteamisen ja hoidon kehittymisen ansiosta. Lähes 90 prosenttia rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta ja elää täyttä elämää.
Rintasyöpä on monisyinen sairaus, jonka syitä ei suurelta osin vieläkään tunneta. Sairastumisen riski lisääntyy iän myötä. Sanotaan, että ylipainon välttäminen ja liikunta ovat hyödyllisiä rintasyöpävaaran vähentämisessä, mutta yhtä hyvin myös terveellisiä elämäntapoja noudattava nainen, jolla ei ole perinnöllistä alttiuttakaan, voi sairastua rintasyöpään.
Syöpä ei puhkea äkillisesti, vaan sen synty on vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävä tapahtumasarja. Normaalisti kehon solut uudistuvat hallitusti ja tietyn kaavan mukaan. Hienon järjestelmän tasapaino voi kuitenkin häiriintyä sisäisten tekijöiden, ympäristötekijöiden tai elintapojen vuoksi. Syöpäkasvain syntyy, kun yksi tai useampi solu alkaa jakautua ja kasvaa hallitsemattomasti ja vie elintilaa normaaleilta soluilta.
Suomen Rintasyöpä ry muistuttaa, että syöpä ei tartu. Rintasyöpä ei myöskään lähde kehittymään rintaan osuneesta iskusta.
Tutki rintasi kerran kuussa
Mitä varhaisemmin rintasyöpä löydetään, sitä paremman ennusteen sairastunut saa. Rinnat on hyvä tutkia kerran kuussa, paras ajankohta on kuukautisten jälkeen rintojen ollessa pehmeimmillään. Opastusta ja ohjeita saa muun muassa terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai monilta Internetin terveyssivuilta.
Joukkotarkastuksissa tietyt ikäluokat kutsutaan mammografiatutkimukseen, eli rintarauhasen röntgenkuvaukseen. Seulonnasta hyötyvät erityisesti yli 50-vuotiaat naiset, joiden rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt mammografian ja sairauden varhaisen toteamisen avulla.
Rintasyövän tyypillinen ensioire on kiinteä kyhmy, joka voi löytyä myös kainalon puolelta. Suurin osa rintojen kyhmyistä on hyvänlaatuisia, mutta yllättäen löytynyttä muutosta on syytä käydä näyttämässä lääkärille.
Muita rintasyövän mahdollisia oireita ovat rinnan ihon muutokset tai vetäytyminen sisään, verinen tai vihertävä vuoto nännistä, nännin vetäytyminen sisään, rinnan turvotus tai muodon muuttuminen.
Roosa nauha kerää rahaa tutkimukseen
Lokakuu on rintasyövän tietoisuuskuukausi, jolloin kerätään varoja tutkimukseen ja tiedotetaan sairaudesta. Kansainvälinen Roosa nauha -kampanja sai alkunsa Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, kun Breast Cancer Research Foundation -tutkimuskeskuksen perustaja ja johtaja Evelyn H. Lauder ja toimittaja Alexandra Penney halusivat kiinnittää yleisön huomion yleistyvään sairauteen.
Vaaleanpunainen nauha otettiin käyttöön 1991 symboloimaan tietoisuutta ja sitä naistenvälistä sisaruutta, jota naiset käyttävät kamppaillessaan rintasyöpää vastaan. Tänä vuonna kampanja toteutetaan yli 40 maassa.
Suomessa Roosa nauha -kampanjaa vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kampanjan tuotto menee Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon, joka jakaa varoja suomalaiselle rintasyöpätutkimukselle.
Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen
Kuvat: SKT-Group Oy ja Shutterstock