Rintamamiestalon perusparannus: purkutyöt ja korjaustapa

Åke W. Särkinen: Jälleenrakennusajan pientalo
Kustantaja: Rakennustieto
Tämä kirja on vielä painossa, mutta ilmestyy vielä kevään 2005 aikana.

Petteri Kummola:Lamasalvoksesta elementtitekniikkaan.
Suomalainen pientalosuunnittelu jälleenrakennuskaudella.
Kustantaja: Suomen rakennustaiteen museo

Molempia teoksia on saatavissa esimerkiksi Rakennustiedon kirjakaupasta Helsingistä, josta niitä voi tilata myös postitse.

Sodanjälkeisenä aikanahan kaikesta oli huutava puute - niin myös rakennustarvikkeista. Oli käytettävä sitä, mitä voitiin itse valmistaa tai syntyi luonnostaan muun toiminnan yhteydessä. Joskus siinä oli sitten onni mukana onnettomuudessa ja jouduttiin käyttämään aineita, jotka toiminnaltaan ja kestävyydeltään vetävät vertoja nykyaikaisille materiaaleille. Yksi sellainen oli lämmöneristeenä käytetty, legendaarinen kutterinpuru - puutavaran käsittelyssä syntyvä sahausjäte, jota käytettiin sekä ihan sahanpuruna että karkeampana, lastumaisena massana.

Nyt peruskorjattava olevassa talossa suoritettava peruskorjaus on ensimmäinen siinä tehtävä. Ennen aloitusta oli käytävä läpi lupajakemusprosessi - kantavia seiniä siirretään ja puretaan, kylpyhuoneen siirtäminen vedeneristystöineen vaatii oman lupansa, sähkö- ja LVI-työt samoin.

Tällaisen talon korjaamisessa on aina varauduttava yllätyksiin. Täälläkin on niitä on löytynyt: mukaviin kuuluvat erilaiset vanhat, kauniit esineet; vähemmän mukaviin keittiön viemärin tuntumasta paljastunut, lahonnut lattiavasa. Sen takia jouduttiin uusimaan muutama muukin vasa ja tukemaan pohjaa ympäriltä.

Ensimmäisessä kerroksessa on purettu olohuoneen ja keittiön välinen seinä. Koska se oli kantava, piti rakentaa tilalle kantava palkki. Kylpyhuoneelle otetaan hiukan lisää makuuhuoneen puolelta ja vaatehuone, johon se oli aikaisemmin siirretty, vapautuu jälleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Saunatilathan on päätetty pitää edelleen piharakennuksessa, jonka kunnostaminen ajoittuu remontin loppuvaiheeseen.

"Sauna kannattaa ilman muuta pitää ulkorakennuksessa, jos katsoo voivansa kävellä sinne pihan poikki," sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas. "Se on hyvä ratkaisu, koska päärakennukseen jää silloin enemmän tilaa käytettäväksi. Myöskään kosteusrasitusta ei tule sisätiloihin niin paljon."

Onhan tämä myös ajan hengen mukaista. Saunat tulivat Suomessa talojen sisätiloihin vasta myöhemmin, jälleenrakennuskauden jälkeen.

"Rintamamiestalon laajentaminen ei ole helppoa," Lylykangas muistuttaa. "Talot ovat alunperin hyvin sopusuhtaisia. Laajentamista voisi lähtökohtaisesti miettiä esimerkiksi kuistien suuntaan. Matalat, sivusuuntaiset laajennukset eivät yleensä ole osoittautuneet oikein toimiviksi."

Talossa puretaan lattiat ja lisälämmöneristettä asennetaan myös seiniin. Sisäpuolella seinät oli oikaistava koolaamalla, sillä jokainen oli enemmän tai vähemmän vinossa johonkin suuntaan.

Makuhuoneen katto uusitaan, mutta kaunis ja hyväkuntoinen olohuoneen katto jätetään ennalleen muistuttamaan menneestä ajasta.

Yksi tyypillinen, suuri ja melko kallis remonttikohde tällaisessa talossa ovat ikkunat. Täällä ne oli vaihdettu jo aikaisemmin, joten tässä tapauksessa niiden uusiminen ei ole ajankohtaista.

Ajan pientalojen keskeinen ajatus - kirjaimellisesti - oli keskellä taloa sijaitseva sydänmuuri. Olohuoneen puolella on edelleen paikallaan alkuperäinen kaakeliuuni, joka tulee siinä pysymäänkin. Vain kaakelien kohtalo askarruttaa: kun kaikki ympärillä olevat pinnat uusitaan, ne saattavat alkaa näyttämään liian tummuneilta. Luultavaa on, että ne tullaan vaihtamaan uusiin.

"Haastavimpia kohteita tällaisessa saneerauksessa ovat ensinnäkin ulkoseinärakenne, jonka lisälämmöneristyksessä on varmistettava, ettei kastepiste synny rakenteen sisälle, ja toiseksi vedeneristys: kosteita tilojahan ei ole ollut alunperin talon sisällä kovinkaan paljon."