Rikosvastuuikärajaa ei haluta alentaa

Mannerheimin Lastensuojeliitto vastustaa lasten saattamista rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Nuoretko hunningolla?

Suuri joukko kansanedustajia on allekirjoittanut lakialoitteen, jossa esitetään rikosoikeudellinen vastuuikäraja kokonaan poistettavaksi rikoslaista. Voimassa olevan rikoslain mukaan rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana. Ikäraja on sama muissa Pohjoismaissa. Alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten seurauksena eivät tule kysymykseen rikosoikeudelliset rangaistukset vaan lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mielestä ei ole perusteita alentaa, saati poistaa, rikosoikeudellista vastuuikärajaa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mielestä lastensuojelun tehtäviä ei tule siirtää rikosoikeudelliselle seuraamusjärjestelmälle. Liiton mukaan rikosoikeudella ei ole tarjottavanaan lasten ja nuorten sosiaalistamisprosessia tukevia keinoja. Rikosoikeudellisiin seuraamuksiin turvautumisen on oltava viimeinen keino yhteiskunnallisessa sääntelyssä. Niihin pitää turvautua vasta silloin, kun muut keinot eivät ole mahdollisia, tehokkaita tai riittäviä. Erityisen pidättyväisiä on oltava rikosoikeudellisten seuraamusten käytössä lasten ja nuorten kohdalla. Lapsen tai nuoren tekemä rikos on enemmän osoitus kypsymättömyydestä kuin harkitusta ja tietoisesta päätöksestä rikkoa lakia, liitto sanoo.

Suomea sitova YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lähtee siitä, että sopimusvaltioiden on säädettävä vähimmäisikä, jota nuorempia lapsia ei pidetä kelpoisina rikkomaan rikoslakia. Yleissopimuksen mukaan aina silloin, kun on mahdollista, on ryhdyttävä muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin rikoslakia rikkoneiden lasten kohdalla.

Kiinteä rikosoikeudellinen vastuuikäraja on perusteltu myös yhdenvertaisuussyistä, sillä tapauskohtaisen syyntakeisuusarvioinnin vaarana on epäyhtenäinen oikeuskäytäntö. Tapauskohtainen rikosoikeudellinen syyntakeisuusarviointi olisi myös hyvin raskas menettely, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sanoo.

On myös syytä muistaa, että alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on Suomessa hyvin alhainen. Kaikista poliisin selvittämistä rikoksista vuonna 2000 syylliseksi epäilty tekijä oli alle 15-vuotias 2,1 %:ssa tapauksista, liitto muistuttaa.

Lakialoitteen mukaan nuoret kehittyvät nykyisin ymmärrykseltään aiempaa selvästi varhaisemmin. Vaikka lasten ja nuorten tiedollinen osaaminen nykyisin on todennäköisesti suurempi kuin aiemmin, ei ole näyttöä siitä, että henkinen kypsyminen olisi aikaistunut niin, että lasten ja nuorten kyky säännellä käyttäytymistään kehittyisi aiempaa varhemmin. Päinvastoin, lasten ja nuorten psykososiaalinen kehitys kestää nykyisin pidempään kuin ennen, liitto sanoo tiedotteessaan.

Lastensuojeluliiton mukaan lasten ja nuorten tekemät rikokset eivät johdu lasten ja nuorten pahatapaisuudesta. Usein taustasyinä lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen ovat puutteet hoivassa, kasvatuksessa, huolenpidossa tai valvonnassa. Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän käytettävissä olevilla keinoilla ei näitä puutteita korjata. Lasten ja nuorten ongelmakäyttäytymisen ehkäisy vaatii kunnossa olevia sosiaali-, terveys- ja opetustoimen perus- ja erityispalveluita, kuten riittävän pieniä oppilasryhmiä koulussa, toimivia oppilashuollon, erityisopetuksen, lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveystyön resursseja.

Tutkimustiedon perusteella lapsen ja nuoren tarpeiden mukaisten palvelujen järjestämisellä voidaan korjata ja ehkäistä selkeästi vaikuttavammin ongelmakäyttäytymistä kuin rikosoikeudellisilla rangaistuksilla. Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetoaa, että kansanedustajat kiinnittäisivät huomiota lasten ja nuorten perus- ja erityispalveluissa oleviin puutteisiin eivätkä siirtäisi osin tuki- ja palvelujärjestelmän puutteista johtuvia ongelmia rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän hoidettavaksi.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat